Sandaalisipsutteluni koki eilen kolauksen.
Tuli kylmä ja vastaan nainen talvikengissä. Katsemme kohtasivat elokuun viimeisenä iltapäivänä. Olin muutenkin aika kesäinen: ohut tunika ja liehuhousut. Kun taas hän, nainen talvikengissä, oli hyvinkin lämpimästi varustautunut, suorastaan puhkui tulevaa pimeää vuodenaikaa.
Mietin, että olisi ehkä kiva tilata jokin lehti, mutta mikä, en tiedä. Ehkä jokin ulkomaalainen. Ehkä. Sitten olisi kiva oppia maustamaan tofua, niin että maku ei katoa matkalla.
Eilen näin elokuvan, jossa oli ihana talvivalo. Siitä tuli jotenkin toiveikas olo. Siitä valosta.
Haluan nyt myös yrittää ajatella, että talvivalo on hyvä. Ja syysvalo myös. Hyviä molemmat, kun vain ajattelee niin. Kun vain päättää niin.
VastaaPoistaMinä en osaa maustaa tofua ollenkaan. Kunpa osaisin.
Yksi ystävä osaa marinoida tofun todella herkullisesti. Minä yritin kerran, kauan sitten, enkä yrittänyt uudestaan. Tyydyn suosiolla valmiiksi marinoituihin. Tietää mitä saa...
VastaaPoistaMun mielestä on vaikea katsoa ja lukea "väärän vuodenajan" elokuvia ja kirjoja. Mutta toiveikkuus on aina hyvästä!
Tiedän nuo vastaantulijat. Pipoja, hanskoja ym. rekvisiittaa on näkynyt meidänkin kulmilla. Mulla on kauhean kuuma ilman niitäkin vielä.
VastaaPoistaInnolla silti syksyyn, kuten aina.
+ Hyvistä lehdistä ja tofusta haluaisin myös vinkkejä.
+ sievät jalat ja sandaalit piirroksen hengettärellä.
Minä keräsin eilen katseita t-paidassa, hameessa ja ballerinoissa kaupungilla. Eikä sukkahousuja tietenkään. Toppapukuiset katsoivat pahasti, mutta minun ei siltikään suostunut tulemaan kylmä!
VastaaPoistaMinä taas rakastan pukeutua syysvaloon syksysti, hain villamekon kellarista, olen sellainen joka tulee vastaan villahuivi kaulassa lähitulevaisuudessa.
VastaaPoistaPariisissa huomasin, että siellä naiset kävelee sipsuttelukengissä ympäri vuoden. Ei tunneta rumia ja kolhoja kenkiä, niitä joita kotimaa on täysi. Ovat noita piirroksesi naisia siellä.
Tuijotan kuvaasi ihan häkeltyneen innoissani. Kaunis! Kamalan kiinnostava. Asioita täynnä. Siis piirroksesi, mutta myös postausvalokuva muiden hyvien asioiden kanssa. Todella tykkään.
VastaaPoistaMaalattuani lattian olen alkanut kiinnostua mustasta. Kaikki tumma näyttää nyt niin hyvältä lattiaa vasten. Olen katsellut todella paljon kaikenlaista lattiaa vasten viime päivinä. Nokka maata kohti, mutta mieli korkealla. Minusta se on oikeastaan aika hyvä.
Ihan kreisi ajatus, että laittaisin viel jotain toppaa tai paksua päälle. Paitsi ihan yöllä. Ja nekin ovat olleet ihanan lämpimiä nyt. Olin eilen illalla ensimmäisellä pimeään totettelu kävelyllä metsikössä. Sellaista hyvin hiljaista kävelyä, ettei kompastu. Siitä tulle hullun hyvä olo.
Musta tuli K. Röyhkä -fani aikoinaan Talven valoa -kappaleen myötä. Se on yhä toimiva biisi ja Kaukon tuotannosta suosikkini. Ja erityisesti kohta "tämä kon kohtaus filmistä kevään ensi päivä, tämä on kohtaus filmistä taaaaalven valoa". Pidän syksystä kovasti ja keväästä myös. Ne tuovat toisensa mieleen.
VastaaPoistaMikäs tuo näkemäsi elokuva onkaan?
Ja niin piti sanoa, että ihania kuvia noissa edellisissä postauksissa. Ja tekstit. Pidän ajatuksesi rytmistä kovin.
VastaaPoistaTalvivalo on oikeastaan hyvin kaunis, mutta en tahtoisi olla itse siinä valossa!
VastaaPoistaAjattelin mennä vielä tänään sandaaleilla. Paljaat sääret olen kyllä jo hylännyt.
HYvä lehti luukusta olisi aina paikallaan. Mulle tuli aikoinaan vuosian Marie Claire Maisoin ja tykkäsin. Pitäisköhän mun tehdä paluu siihen.
Voi noita sun piirroksia, ne ovat uskomattomia!
Uskomattoman hieno piirustus. Ihailen.
VastaaPoistaTalvivalo on minuakin tässä jo mietityttänyt, nyt kun huomasin, kuinka mustia yöt ovat nyt. Mikä elokuva? Voisin itsekin katsoa talvivaloa, varovaisesti muistuttaa itseäni siitä, että onhan se ihan kaunista, vaikka talvi aina tuntuukin niin pitkältä.
Olikohan se kotikatsomon talvivaloinen? Se oli niin tosi valo, hui. Hui talvi. Moni muukin asia siinä filmissä, jos oli sama.
VastaaPoistaMä en kaipaa tofuun paljon muuta kuin hyvää soijakastiketta. Joskus hunajaa, pippuria, paprikaa (luomu, makea paprika), curryakin (sama juttu, makea), seesamsiemeniä. Lehdistä... jatkan ehkä niistä vielä
Tekee mieli piirtää, kun katsoo tuota piirrostasi. Ja onpa kyllä soma kuva kaikkinensa. Talvivalo, hui että. On jännää, että vuodenaikojen vaihtuminen tuntuu joka kerta vähän hämmentävältä, vaikka sen pitäisi olla niin tuttua.
VastaaPoistaTalvivalo...kirpeän sininen...kylmä...juu, villahuivi kaulaan ja huopatossut esiin! :)
VastaaPoistaHimalainen:
VastaaPoistase talvivalo oli kova, mutta kaunis.
En ole koskaan ollut syysihminen, mutta nyt päätän kans suhtautua siihen jotenkin lempeämmin.
Emma:
mä en ole kokeillutkaan niitä marinoituja tofuja, täytyypä joskus maistaa.
Luen just Pamukin Lunta ja satuin katsomaan pari talvileffaa. Tuntuu tavallaan ihan hyvältä tällainen sesongin ulkopuolella oleskelu.
Aino:
tänään on ollut outo ennen ukkosta ilma, ei tullut sandaaleissa kylmä. Viihtyisin vielä hetken sipsuttelukengissä ja hepeneissä.
Kiitos Aino!
Ilona:
minä sain kans hieman oudon katseen talvikenkänaiselta, tosin taisin itsekin katsoa häntä aika oudosti.
Nuttu:
multa puuttuu just sellainen kietoutumishuivi ja valtavaa villatakkiakin kaipaan. Tylsä kietoutua mihinkään rääpäle retaleeseen.
Helsingissäkin näkee ympäri vuoden sipsuttelijoita. Mulla ei jalat eikä kengät kestäis.
Tanja:
Voi kiitos Tanja!
Olipa kauniisti sanottu!!
Olen itse ollut turhautunut omien kuvieni kanssa.
Mä innostuin mustavalkoisesta uudestaan, kun löysin harmaan. Yhtäkkiä musta ja valkoinen muuttui tosi mielenkiintoisiksi asioiksi.
Voin hyvin kuvitella, että lattiasi inspiroi vaikka mihin. Jos mulla olisi sellainen lattia, en varmaan aluksi pääsis kotoa pois ollenkaan.
Epävirallinen mielikuvitusystävä:
Kauko- fani minäkin.
K. Röyhkä on ehkä yksi hiennoimmista suomalaisista rocklyyrikoista.
Elokuva oli Anna- Maria Hutrin Sininen delfiini.
Kiitos kaunis, Epävirallinen mielikuvitusystävä!!!
Liivia:
paljaat sääret olen minäkin hyljännyt:)
Voisin kokeilla tuota Marie- Claire maisonia, tulis treenattua vähän ranskaakin.
Voi kiitos Liivia!!!
Syysleimu:
kiitos kauniista sanoistasi, Syysleimu!
Ykköseltä tuli maanantaina elokuva nimeltään Sininen Delfiini. Se oli aika surullinen lyhytelokuva, mutta pidin kovasti kuvauksesta, kauniita kuvia.
Hannna:
just se kotikatsomon juttu.
Mitäs tykkäsit? Minusta erityisesti valo oli hieno, visuaalisesti toimi, mutta dialogi tökki ja pari muukin asia. Katsoin sen aluksi äänettömänä, ettei lapsi herää. Seuraavana päivänä äänien kans olin aika pettynyt.
Kiitos tofuvinkistä, kuulostaa hyvältä ja helpolta!
Maija:
voi kiitos, Maija!!
Nyt vaan piirtämään!
Totta, siihen ei tavallaan koskaan totu, ehkä toisaalta hyvä niin. Ei tule tylsää.
Sau:
Just niin!
Upea piirros!
VastaaPoistaLiivia puhui Marie Claire Maisonista, olen nähnyt joitain kuvian italialaisversiosta ja siinä on ollut tosi kauniita kuvia. En tiedä sitten olisko aina sellainen..
Pukeutumisesta tuli mieleen että ihmettelin Suomessa kesällä toisten vaatetusta. Heti jos oli vähän viileämpi aamu (alle 20 siis) oli moni täyspakkauksessa. Teki mieli mennä ja sanoa 'nauttikaa kesästä hyvät ihmiset!'
On niin hassua että näyttää jo syksyltä, mutta oikeasti on hyvin lämmin, suorastaan hiostava ilma, ainakin täällä lounais-Suomessa.
VastaaPoistaTalvivalo on ihana. ja piirros!
ihana kuva. koko kuva, piirros ja valokuvat. jäin jumiin tuohon lauseeseen "is this desire."
VastaaPoistaen osaa pukeutua vielä lainkaan tähän ilmaan. koko ajan kuuma tai kylmä. tai sitten se johtuu vain minusta. että mulla on aina joka tapauksessa joko tai, oli ilma mikä tahansa.
kun olen laiska, annan tofun seistä jonkin aikaa ihan vain soijakastikkeessa johon olen sekoittanut currya. tuo hannnan hunaja-versio kuullostaa kyl hyvältä.
Äh, kirjoitin eilen, ja sitten en lähettänyt kommenttia Y:n nimellä, ja sitten se katosi, koko Hieno kommentti! Ehtisinköhän nyt, V saattaa olla piilossa odottamassa, että voisi huutaa "BAAA!"
VastaaPoistaSiis: Tofu-kirja, siinä on kivoja ohjeita, vaikka siinä on myös ihan kreisiä höpinää, josta tulen ihan hulluksi.
Filmistä tykkäsin. Maalle muutettua dialogi voi alkaa tökkiä... (hymiöitä) Ihan tylsä ja turha oli se sivujuonne, että miehellä oli ilmeisesti joku suhdekin(?). Jotain tuttua tunnelmissa, tuli olo, että käsikirjoituksessa täytyy olla omaa kokemusta. Tykkäsin naisnäyttelijästä. Mutta olisin halunnut nähdä taloa enemmän! Missä se oli, paljonko maksoi. Ja miksi ne laittoi jotain paroc:ia sinne?
Merja:
VastaaPoistakiitos, Merja!!!
Italian Marie Claire Maison vois olla kans kiva, oon lukenut italiaa joskus kauan sitten, kiva kieli.
Isoinpapu:
täällä on ollut myös tosi hiostava päivä, nähtiin kesän ensimmäiset kesähipit.
Kiitos Isoinpapu!
Outi:
oi kiitos kaunis Outi!!
Minusta tuo "Is this Desire" lause on niin hieno jotenkin hypnoottinen, se on P. J Harveyn levyn nimi muistaakseni.
Soija ja curry tofun kans toimii aina.
Hannna:
tofu- kirja, minkä niminen?
Kökkö oli ehkä väärä sana. Minusta naiselle oli kirjoitettu muutamia reploja, joista jäi teennäinen ja päälleliimattu fiilis, en tiedä haluttiinko sillä korostaa eristäytyneisyyttä, ja sen vaikutusta kieleen. Juu mielenkiintoinen juttu. Tästä vois kirjoittaa enemmänkin.
Tykkäsin naisnäytelijästä ja olisin kans tahtonut nähdä enemmän.
Kaikki ovat varmaan jo sanoneet mutta minä sitten kans; pidän piirustuksestasi aivan valtavasti. Moneen kertaan olen katsellut jo.
VastaaPoista