Pienen matkalaukun reissu pohjoiseen äitini luo.
Ystävän häät huomenna. Mustaan leninkiin vielä ommeltava kappaleen matkaa mustaa pitsiä, keksittävä yhdet valkoiset sukkahousut lapselle toiset mustat minulle, kirjoitettava puhe, kirjoitettava rakkaudesta, kirjoitettava ystävyydestä, keksittävä kortti, etsittävä värssy.
Vähän kauhistuttaa, mutta se kuuluu varmaan tähän hääasiaan.
Olen muukalainen tässä hääasiassa, utelias muukalainen, joka hakkaa illalla halkoja, lämmittäää saunan ja on siitä kovin onnellinen.
Voi, minäkin haluan saunaan!
VastaaPoistaHäät ja kaikenlaiset kokoontumiset tuntuu minusta tosi vierailta. Toivoisin ihan kaikkien puolesta ettei väkisellä yritettäisi. Parhaimmillaan kuitenkin ne voivat olla jotain todella kaunista ja unohtumatonta.
Toivottavasti suuntaamasi(voiko noin sanoa?) juhlat ovat toisenlaiset. Ja kaikki nauttivat olostaan. Hyvää viikonloppua!
Neiti Nimetön:
VastaaPoistapuusauna on kyllä ihana.
Häät on aika vaikea laji, kuinka löytää tunnelma ja tehdä niistä unohtumattomat. Se ei ole aina helppoa.
Mieheni kertoi eräistä marilaisista häistä Virossa, joissa koko kylä osallistui juhlaan, tanssittiin mummon, papan ja lasten kanssa monta päivää. Kuulosti aivan kohtaukselta Emil Kusturican elokuvasta.
Halkojen hakkuu on yksi parhaista askareista, mitä tiedän. Lämmittää koko kehon, ja puusauna lämpiää mukavasti haloilla sen päälle. Se kuuluu niihin asioihin, jotka haluaisin saada kaupunkikerrostaloon. (Puusaunasta puhumattakaan.)
VastaaPoistaHäät ovat outo juttu. Olen elämässäni ollut ehkä viisissä sellaisissa, ja kaikki tilaisuudet ovat olleet keskenään hyvin erilaisia. En puhu nyt niinkään ohjelmanumeroista tai järjestelyistä, vaan tunnelmasta, ilmapiirin alasävyistä jotka jäävät mieleen. Eli jäikö häistä onnellinen jälkikuva. Usein tulee myös pohdittua, mitä häiden tunnelma kertoi itse sulhasesta ja morsiamesta, vai kertoiko mitään.
Millaiset olisivat täysin yksityiset, intiimit häät?
Leslie:
VastaaPoistahalkojen hakkaaminen on yksi minunkin lempipuuhista. Eri vuodenaikoina siinä on oma tunnelmansa, pimeään talven pakkasissa tai kesäillassa.
Outo juttu, kyllä. Nuo tunnelmien alasävyt ovat välillä liiankin hyvin aistittavissa. Eilen puhuimme eräistä häistä, joissa aisti sen, ettei kaikki ole kunnossa, vaikka ulkoisesti puitteet olivat komeat.
Se pari erosi aika pian häiden jälkeen.
Täysin yksityiset häät kuulostavat tosi hyvältä minun korvaan.
Viikonloppu oli ehkä syksyn parhain, häille tai halonhakkuulle!
VastaaPoistaIhailen puheenpitäjiä. Etenkin sympaattisia kömmähdyksi tekeviä. Toisaalta suulaita savolaisia. Tai ketä vaan. Se vaatii kuitenkin aika paljon paneutumista ja rohkeutta.
Sauna on ihana asia, puusauna ihan paras, ja vasta halotut halot tuoksuvatkin niin hyvälle. Täydellistä!=)
VastaaPoistaMinä olen aikuisena ollut neljissä häissä: yksissä jäykissä, yksissä tosi tosi perinteisissä, yksissä ryyppäjäisissä ja yksissä omissani. Jälkimmäiset olivat tietenkin parhaat=)
Hassua, mutten ennen olekaan ajatellut, miten hyvin näistä jokaiset kuvastavat suunnittelijoitaan. (Ei sillä, että väittäisin itseäni aina kaikessa parhaaksi;))
Aino:
VastaaPoistaoli kyllä kaunis syyspäivä häille!
Meidän puhe oli yhdistelmä Kanteletarta ja omia ajatuksia, sellainen kokeellinen juttu, jännitti hurjasti, mutta se meni kyllä hyvin.
Olina:
olipas mainiot nuo hääluonnehdintasi!
Minäkin olen ollut yksissä jäykissä, jotka muuttuivat loppua kohdin ryyppäjäisiksi, varmaan aika yleistä Suomessa.
Mietin tänään kuinka todella tärkeä elementti musiikki on häissä ja ruoka tietysti.
Ooh, miten tyylikästi oli Buster Keatonin silmillään siitepölyä :)
VastaaPoistaJuu häät ovat monimutkainen juttu...
Oliks ne sen ystävän häät, kenen polttareita vietettiin pohjoisessa... "ruusumekko polttarit":)