Pikkusiskolle

Toinen pikkusiskoistani täyttää vuosia. Tein kaksi kakkua. Valkoinen kakku ja musta kakku. Aina kun juhlitaan pitää olla kakkua, tästä periaatteesta en tingi. Ihanat oli juhlat ja sisko näytti kauniilta.

Onnea L!

Meidän koti on niin orpo, kun maalaukset on pohjoisessa. Kohta on kevät ja vaaleanpunainen tekee paluun. Härligt!

Harjoituksia oikealle kädelle

Tultiin takaisin laukku täynnä vanhoja nuotteja esimerkiksi Oskar Merikannon urkuharmooni koulu alotteleville( suora lainaus kannesta). Nuotit ovat isäni lahja M:lle . Kun ei itse osaa eikä ymmärrä nuotteja, tuntuvat ne ihmeelliseltä salakieleltä. Mieleen tulee keskustelu, jota seurasin junassa uuden vuoden tienoilla.Pieni ruskeatukkainen tyttö kirjoitti jotain pieneen kiinalaiseen kirjaansa, ojensi kirjan äidilleen ja sanoi: äiti, lue minulle ääneen. Äiti luki: muistin mukaan rrrässrtyyyöihhhrse. Pieni ruskeatukkainen tyttö kuunteli haltioituneena ja kirjoitti taas pieneen kiinalaiseen kirjaansa, ojensi kirjan äidille ja äiti luki. Tämä toistui koko junamatkan.

Lopuksi Oskarin neuvo tulevalle urkuharmoonin soittajalle: Kynnellä ei saa painaa kosketinta; kynnet olkoon lyhyiksi leikatut.

Asioille

Huomenna lähdetään matkalle. Laukku on jo pakattu, melkein ja eväitä ajateltu. Ehkä lakritsaa ja kahvipullaa. Jääkaapissa olisi kahdenlaista kakkua, pannu ja ambrosia. Vähän jännittää. En ole ihan varma mikä. PS. Puhekuplan takana Kemi- ja Ounasjoki.

08.30

Aurinko nousee Helsingissä kello 8.55. Lapsi nousee samassa kaupungissa viereltäni 6.55. Minä nousen samalta lakanalta 6.56. 4kk sitten yöni kokivat uudelleen järjestelyn. Olen oppinut kuinka sängyltä tai miltä tahansa tasaiselta alustalta esim. lattialle levitetty vanha pyyhe tai sohvan päällinen, kierähdetään mahdollisimman huomaamattomasti, kuin ei olisi liikahtanut ollenkaan ja hipsitään huoneesta pois. Sitten odotetaan hetki, kuunnellaan. Olen miettinyt tässä, että miltä tuo koreografia näyttäisi ulkoapäin kuvattuna.

Kerran kesällä

Tarkoitus oli aloittaa blogi tästä päivästä. Kuvata ehkä talvea ja kyljelleen nostettua runkopatjaa parvekkeella, johon lumi kinostuu. Tämä on kuva viime heinäkuulta. Kun minusta tuntui, että pitäisi istua iltaa ulkona ihan koko ajan, että muuten menee kesä hukkaan, kaikki se lämpö ja valo, mutta sen sijaan istuin sisällä keittiön pöydän ääressä ja katselin ikkunasta ulos.