Piti tehdä lista asioista, jotka pitäisi tehdä. Sen sijaan, että olisin tehnyt listan, etsin liljan kuivuneita terälehtiä. Ties minne olin ne pistänyt.
Yksi terälehti löytyi Buster Keatonin otsalta. Siitepölyä silmillään.
Lapsena minulla oli lukuisia leikekirjoja, jokaiselle ihailemalleni laulajalle, näyttelijälle, tv- sarjalle tai elokuvalle oli omansa. Muistan erään leikekirjan, johon olin leikannut matkatoimiston esitteistä kuvia ja kirjoittanut alle, mitä teen missäkin paikassa.
Palmujen ja valkoisen hiekan keskellä on kuva pitsimekosta ja teksti: tässä on ihana helma, mutta rispaantuu varmaan helposti.
Selailin vasta näitä kirjoja.
Nyt pitkästä aikaa tekisi mieli aloittaa leikekirja. Muistikirjan väliin olen aina keräillyt kaikenlaista, mutta se on eri asia. Pursuilevat muistikirjat ovat minusta parhaita. Sellaiset, jotka repsottavat ja pullistelevat joka suuntaan.
Tänään on tuntunut tiistailta. Tiistai on oikeastaan aika hyvä päivä.
Minulle tulee aina liljan kuivuneista terälehdistä mieleen keijukaisen siivet. Kauniit ja niin elävät.
VastaaPoistaOlen aina ollut vähän kateellinen heille, joilla on juuri noita pursuilevia muistikirjoja. Monet olen itsellenikin ostanut, mutta se ei ole jotenkin minun juttuni, hieman katkerasti nytkin tunnustaen. Haluaisi, että olisi, niin kovasti! Ehkä joku päivä. Kuvia kyllä laitan talteen ja raapustelen ideoita ja juttuja paperinpaloille, mutta ne ovatkin sitten jokapaikassa.
Pursuilevat muistikirjat ovat ihania.
VastaaPoistaItselläni sellaisia ei kuitenkaan ole, vaan kaikki on tylsästi järjestyksessä ja varsinkin liimattuna. Ehkä voisin vähentää tuota säntillisyyttä tässä asiassa ja antaa pursuilla.
Täällä pursuaa! Kalenterin välikin pursuaa, sinne on niin kätevä laittaa muistettavat asiat talteen - olen vähän kuin ulkoistanut muistini sinne kansien väliin. Kalenterin unohtumisen oletan käyvän uskottavasta selityksestä huonolle käyttäytymiselle myöhästelyineen ja unohteluineen.
VastaaPoistaMuistin välistä pudonneet on niin hienosti sanottu.
VastaaPoistaUskon että leikekirjoista tulee sen kauniinpia mitä vähemmän yrittää niitä kaunistella.
Jostakin syystä väkisin puserrettu harvoin on hyvä.
Jaan leikekirjahaaveesi. Minulla on ikuinen ongelma, minne tungen kaikki pursuiluun taipuvat paperit sun muut. Yksinkertainen vastaus, laita ne leikekirjaan, on jotekin vaikea.
VastaaPoistaTuntuu että tämän asian kanssa täytyy olla erityisen päättäväinen.
Miten kaunis otsikko, ja kauniisti sanottu. Leikekirjat, varsinkin pursuilevat, ovat täällä valloittaneet vähän joka nurkan. Eri aiheille omansa, ja sitten vielä monta aloitettua.
VastaaPoistaMinulle käy yleensä niin, että alan innolla täyttämään uutta muistikirjaa, mutta sitten se jossain vaiheessa unohtuu jonnekin laatikoiden perälle. Sitten aloitan taas uuden muistikirjan, joka sekin jää puolityhjäksi. Ehkä minusta onkin hauskinta joko tuunata muistikirjojen kansia tai etsiä puodeista kauniita muistikirjoja. Kirjojen täyttäminen on selvästi hankalampaa, joskus nuorempana se tosin tapahtui helpommin.
VastaaPoistaIhania, ihania kuvia! Minäkin leikkasin pienenä matkaoppaat repaleisiksi kun olin menossa milloin minnekin... Varsinaista leikekirjaa en ole koskaan osannut pitää.
VastaaPoistaNeiti Nimetön:
VastaaPoistakaikenlaiset muistikirjat ovat mielenkiintoisia, tärkeintä on varmasti se, että kirja tuntuu omalta.
Minä taas olen aina välillä kateellinen niille, joilla on siisti ja hyvässä järjestyksessä oleva työpöytä, ettei aina olisi niin räjähtäneen näköinen.
Ilona:
muistan nähneeni vilauksen leikekirjastasi. Se näytti tosi kivalta!
Maijja:
haa, kalenterin katoaminen löytyy minunkin selitysvalikoimasta tai sitten kalenterista katoaminen, joka tosin vaatii aika paljon lisäselittelyitä.
Violet:
kiitos kaunis Violet!
Sievistely ja väkisin vääntäminen pilaa kyllä helposti kaiken.
Aino:
totta, päättäväisyyttä tässä varmasti kaivataan.
Tykkään valtavasti siitä sinun tumblr: stä, leikekirjan voi ymmärtää niin monella tavalla.
Inka:
voi kiitos Inka!
Kuulostaa hauskalta tuollainen leikekirjojen valloittama huusholli!
Maija:
yhteen aikaan ostin aina Kiasmasta muistikirjan, mutta nyt kaipais vaihtelua.
Olina:
kiitos, kiitos Olina!!!
Ei jäänyt mullakaan aurinkomatkoista jäljelle kuin lämpimät riekaleet.
makeita kuvia. buster keaton tosin näyttää hieman närkästyneeltä saadessaan siitepölyä silmilleen:)
VastaaPoistaps. kaveri lupas saumurin lainaan. aika haasteellista. ottaen huomioon että sen tavallisenkin ompelukoneen langan asettaminen onnistuneesti vaatisi lippuseremonian. miten on, pidettäiskö joskus tässä syksyn kuluessa pieni ompeluseuran kokoontuminen..?
Rakastan tuota alimmaista kuvaa...ihana. Mulla pursuaa ja kaiken lisäksi on ruskeahko, kun kahvitkin kaatuivat sekaan. Tuoksui hyvälle. :)
VastaaPoistaOuti:
VastaaPoistavoi kiitos, Outi!!
Saumuri on minulle ihan tuntematon soitin, vaatii varmasti oman seremoniansa, ehkä jokin yhdistymisen symboli voisi olla paikallaan, .
Ihanaa, pidetään pian ompeluseuran tapaaminen!!
Oon täällä jo nuppineulat tanassa.
Satu:
kiitos kaunis, Satu!!
Mulla on kans pari kahvilla "maustettua" sivua, kahvin väri on aika kaunis.
Tykkään hirveästi viimeisestä kuvasta ja tuosta piirroksesta!
VastaaPoistaJa pursuavista muistikirjoista, niitä mulla on jo monta. On leikekirjakin, mutta sinne laittaminen vaatii aikaa ja näpräämistä. Muistikirjan sivulle voi vain hutaista ja sinne kaikki luontevammin siis menee.
Liivia:
VastaaPoistakiitos, Liivia!!
Tänään tein ystävälle valokuvakansioita lahjaksi ja huomasin kuinka kivaa tuollainen vanhan ajan albumin tekeminen on.
Minäkin pidän muistikirjoista. Ja leikekirjoista. Ja päiväkirjoista. Juuri niistä pullistelevista, kuluneista jotka ovat mahdollisimman täynnä muistoja ja kaikkea pientä ihanaa. Harmi vain, etten ole koskaan osannut pitää päiväkirjaa tai leikekirjaa pidemmän aikaa, olen niin harmittavan lyhytjännitteinen. Mutta muiden kirjat ovatkin melkein kiehtovampia kuin omat :)
VastaaPoistaHerkkiä ja oivaltavia kuvia muuten sinulla täällä. Sellaisia, jotka pistävät ajattelemaan.