sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Kolme minuuttia pitempi päivä
Tänään radiosta kuultua:
- ... 3 minuuttia pitempi päivä
- ... navalla aurinko paistaa seuraavan kerran maaliskuussa
- ... tapetti lämmittää... kerroksia
-... herkkiä kukkakuvioita... sypressi
Tässä tammikuussa näen elämäni ensimmäisen kerran Pohjoisen jäämeren. Yhdet violetit villahousut on hankittu ja mustakantinen muistikirja.
Tykkään tästä "uudesta" Neiti Marplesta. Ei niin herttainen kuin ne entiset. Epäilyttävämpi. Voisi hujauttaa nyrkillä, jopa. Muuten tuossa sarjassa on ihanat tapetit. Sellaiset, joilla tahtoisi seinäni päällystää.
-...mutta kaikkein eniten pidän suklaasta....lähijunissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Jännä tunnelma jäi tästä. En nyt muuta osaa sanoa.
VastaaPoistaMinäkin tykkään uudesta neiti Marplesta! Äitini mielestä se hauras nainen 80-luvun (tai 90-luvun alun) filmatisoinneissa on oikea. Mnusta tämä uusi on tarpeeksi utelias. Sellainen, joka laittaa nokkansa toisten asioihin.
VastaaPoistaMinusta on hauska katsoa erilaisia Marple-tulkintoja, ja kyllä minäkin tykkään tästä uusimmasta. Myös FST5 näyttää nyt tiistai-iltaisin Marple-sarjaa: se on 1960-luvulta ja täysin erityylinen kuin nämä uudemmat. Siinä Marple oli aika riuska mummeli, joka tarpeen vaatiessa miekkailee rosmojen kanssa. Aikamoista komediaa siis.
VastaaPoistaViolet:
VastaaPoistakiva, jos jäi hyvä tunnelma. Itsellä on sanat jotenkin tiukassa. Tekis melkein mieli tiputtaa sanat pois koko blogista.
Solveig:
piti hetken miettiä miltäs tuo hauras Marple näytti, sitten muistin, sellainen hyvin, hyvin pieni, lintunainen.
Se keskimmäinen oli minusta kaikista raivostuttavin, jotenkin söpöilevä lälly.
Juu, uusin on paras.
Marplelle sallii eri esittäjiä, mutta Poirot on aina David Suchet.
Maija:
kuulostaa hauskalta tuo svengaavan 60- luvun miekkaileva Marple, täytyypä katsoa.
Olen ennen tykännyt enemmän Poirotista, mutta tämä uusi Marple on jotenkin arvaamattomampi ja mielenkiintoisampi kuin nuo edelliset.
Hei pitkästä aikaa,
VastaaPoistajostain syystä minä olen aina tykännyt Marplesta enemmän kuin Poirotista. Mitenköhän neiti Marple aina eksyy niihin kaikkiin englantilaisiin pikkukyliin?
Viime jaksossa oli hieno kohtaus, kun kylä oli kokoontunut päättämään, oliko erään palvelijattaren kuolema luonnollinen vai selkeä itsemurha. Alettiin kallistua jälkimmäisen kannalle, ja neiti Marple näytti varsin ahdistuneelta, kunnes nuori poliisimies toi esiin murhan mahdollisuuden. Päätettiin järjestää poliisitutkinta. Nti Marple nyökkäsi painokkaasti ja oli silminnähtävän helpottunut. Murha! Jess!
Komeita kuvia, kuten aiemmissakin postauksissasi. Onko tuossa oikealla nuori Marguerite Duras?
Ostin juuri eilen vanhoja tapetteja monta rullaa, kun yritin innostaa itseäni rempan aloittamiseen. Sitten tuli tuo bussijuttu...
VastaaPoistaPäivä VAIN kolme minuuttia pidempi? Minä luulin eilen, että on jo tunnilla pidentynyt, kun vielä neljältä oli valoisaa. Mutta olinkin kaupungissa, ehkä ne kaikki valot hämäsivät.
Leslie:
VastaaPoistakiva kuulla sinusta, Leslie!!
Se on kyllä hämmentävää kuinka Jane Marple aina löytää tiensä murhien äärelle. Taitaa olla jonkinmoinen pakkomielle hänellä sen sorttisiin tapahtumiin.
Muistan tuon kuvailemasi tilanteen, Neiti Marplen helpotus oli silminnähtävä.
Nuori Duras se siinä.
Liivia:
tekis mieli saarnata oikein kunnolla tuosta sun bussitilanteesta. Herättää niin suurta raivoa tuollainen. Itse en suostu hankkimaan autoa ja ottaa niin päähän, kun tuntuu, että se nähdään usein jotenkin outona päähänpistona tai tärkeilyn haluna.
Minä etsin just tapettia makuuhuoneeseen ja olkkariin. Jos saa kysyä, niin onko sinulla mitää hyvää paikkaa, josta löytäisi kauniita tapetteja?
Olipa ihana postaus. tekee mieli sanoa kiitos, vaikka eihän tää nyt mulle henkilökohtaisesti ollut. No jaa, mitäs sitten. Kiitos.
VastaaPoistaOon aina ollut Miss Marple ja Hercule Poirot fani. Niissä brittisarjoissa on aivan ihana tunnelma (ööh, kaikista murhista huolimatta..). En voi käsitttää miksen voi ujuttautua siihen maailmaan. Tämä sama vanha ongelma; halu liueta hyvään kirjaan tai elokuvaan/sarjaan.
täältä oon kattellut joskus ihania tapetteja:
http://www.tapettitalo.fi/index.html
Jäämeri! Pääsiskin sinne keskellä talvea! Joku sinne pohjoiseen vetää, kylmään ja pimeään...
VastaaPoistaKiva blogi sinulla.
Voi en tiedä mitään hyvää tapettipaikkaa, paitsi Tapettitalo, mutta senhän tiedät itsekin. Nuo olivat ihania tapetteja ihanasta kaupasta (Vintage Tampereella), mutta vain satunnaiset rullat. Ostin melkein kaikki.
VastaaPoistaPohjoinen jäämeri vau... pelottava ja kiinostava ja kaikkea sen välista (Iris huuta vieressä, että hän halua kans sinne :-)))
VastaaPoistaHuikean hienot hiukset sun äitilla (arvelen että äitisi kuvassa)
Tästä tuli mielen, että tahtoisin otta kuvan Tilda Swintonista :)
Mitä hehkua näissä kuvissa!
VastaaPoistaJäämeri. Siitä haaveilen. Ja tahtoisin nähdä. Kylmänä ja karuna.
Outi:
VastaaPoistakiitos kaunis Outi!!
Katsoin tänään tuota "vanhempaa" Marplea, jonka alkumusiikin muistan hyvin lapsuudesta. Taisi olla 80- luvulta tuo ohjelma. Noiden sarjojen maailmaan voisin minäkin mieluusti liueta.
Tapettitalossa on kyllä ihania tapetteja. Täytyypä liueta sinne seuraavaksi.
Kiitos vinkistä!!
Tuike:
en ole koskaan aiemmin käynyt Jäämerellä, hienoa kyllä lähteä!
Kiitos Tuike! Kiva, kun jätit viestin.
Liivia:
juu, ei mitään hätää. Etsiskelen rauhassa oikeaa vaihtoehtoa. Tuolta Tapettitalosta löytyy varmasti kaunis paperi seinälle.
Marika:
minua jännittää aika paljon tuo tuleva jääseikkailu, kerron sitten kunnolla, kun palaan.
Irikselle terveisiä!!!
Juu, äitini hiukset kuvassa. Sanoin just äidilleni, ettei saa koskaa leikata hiuksiaan lyhyiksi.
Tilda on niin ihana!
Satu:
kiitos kovasti Satu!!!
Tarkoitus olisi käydä uimassa Jäämeressä. Saa nähdä kuis käy.
Sanoit hyvin tuolla ylempänä, sanat on tiukassa. Siltä tuntuu täälläkin.
VastaaPoistaMikä on tuo alemman kuvasi puuteos? Omasi?
Olen itsekin ruvennut etsiskelemään tapettimalleja, niitä on netti pullollaan jossei arkaile ulkomailta tilata. Esim. Walnut wallpaper ja Cole&Son on hyvät.
Juuri nyt haluaisin putken, jonka voisi törkätä tästä ruudusta sisään, jotta voisin imeä noita värejä itseeni. Katsominen ei tunnu riittävältä.
VastaaPoistaNeiti Nimetön:
VastaaPoistaniimpä, välillä tuntuu, että yhdenkin järkevän( mikä lienee järkevä, se on toinen kysymys) lauseen muodostaminen ei onnistu.
Olkoon niin.
Tuo puuteos on vanha kiinalainen maalaus, hurjan kiehtovat värit minusta.
Kiitos vinkistä, kävin heti katsomassa noita molempia. Hienoja tapetteja.
Nuttu:
ihanasti sanottu!
Sellaisen putken kun saisi.
Itse kaipaan nyt kuulaita sinisen sävyjä.