tiistai 19. tammikuuta 2010

Helsinki-Kolari-Muonio-Kilpisjärvi








1209 kilometriä Helsingistä Kilpisjärvelle. Lähdimme illalla yöjunalla, saavuimme Kolariin 9.30, josta jatkoimme taksilla Muonioon ja sieltä postiautolla Kilpisjärvelle. Perillä oli jo aivan pimeää. Kello oli kai puoli viisi, neljä tai kuusi. Minulla oli laukussa neljät villahousut, kahdet toppahousut ja yksi villi untuvatakki 70-luvulta. Kilpisjärvellä oli -1 astetta pakkasta.

Hämmentävän kaunis paikka. Karu ja ihmeellinen. En ole koskaan ottanut näin monta kuvaa taivaasta. Matkalla näimme helmiäispilviä ja koiran, jonka nimi oli Vesku, Tessu tai Pubi.

Kilpisjärvi (in the northern "arm" of Finland) was an astonishingly beautiful place. It was rugged and wonderful. I've never photographed the sky this much. On the way we saw nacreous clouds (or polar stratospheric clouds, pictured above) and a dog, whose name was Vesku, Tessu or Pubi.

11 kommenttia:

  1. Ompa hyvät mustat kuvissa, toimii mainiosti. Toinen ja viimeinen kuva ovat mun mielikkini, niissä on se Suomen Lappi. Laitatko lissää kuvia?

    VastaaPoista
  2. sitä taivasta on siellä niin paljon enemmän. kyllä sitä kelpaakin kuvata. ja ihan erilaisia pilviäkin.
    hih hih, villi villavarustus ja sitten asteita -1 ;)
    hiihditkö kovasti?

    VastaaPoista
  3. Huh mikä reissu ja miten monta kilometriä!
    Mutta hihii,nauratti kyllä tuo varustautumisesi:) Minulla on aina samanlainen tuuri..mutta hyvähän se on olla varautunut!

    Ja tuo taivas on kyllä upea,kaikissa kuvissa. Pilvetkin tanssivat ihan eri lailla kuin täällä.

    VastaaPoista
  4. Maijja:
    kiitos kaunis Maijja!!
    Lissää tullee, luppaan sulle sen.

    Outi:
    eräs paikallinen alkoi nauraa, kun näki mut villissä untuvavarustuksessa. Sillä itsellä oli tuulitakki ja t- paita alla. Käski mua vähentämään vaatetta.
    Hiihdettiin hurjasti. Oli kyl hauska hiihtää, kerran tuli muuan mies vastaan muuten oli aivan autiota ja hiljaista.

    Niina:
    juu,lähes kaksi päivää meni reissatessa.
    Meillä oli tiukka linja: ei lentokoneilua. Se oli hyvä päätös. Tuntui oikeasti siltä, että matkusti kauas.

    VastaaPoista
  5. Kilpisjärvi todella on vaikuttava paikka, ja hienosti sen vaikuttavuus on ikuistettu kuviisi.

    VastaaPoista
  6. Niin monta kilometriä. Kun matkustaa pitkän aikaa, tekee jonkinlaisen sisäisen matkan samalla. Minä ainakin. Kaunista kuvissa, avaraa ja niin tummansyvät värit. Olen käynyt Kilpisjärvellä vain kesällä, joten talvinen Kilpisjärvi on jäänyt näkemättä. Ehkä joskus.

    VastaaPoista
  7. Vielä tuosta valinnasta matkustaa lentämättä. On joku sellainen viisaus, että sielu matkustaa kävely(vai oliko se kamelin-)vauhtia. Minusta tuntuu että se on totta, mulla ainakin jää matkustaessa hirveän helposti sielu jälkeen, tulee semmoinen kaihoisa alakuloinen olo (joka on kyllä sinänsä ihan hyvä olo sekin). Lentäessä käy niin, että lyhyen reissun aikana ei sielu ehdi perillä astikaan kun pitää jo palata!

    Ja onhan siinä ekologisetkin syynsä, mutta niitä väheksymättä - kyllä sielukin on tärkeä.

    VastaaPoista
  8. Mimmi:
    kiitos Mimmi!
    Todella kaunis paikka tuo Kilpisjärvi kyllä.

    Kirjailijatar:
    aluksi olin aika kauhuissani, kun kuulin, että matkaamme sinne kaamoksen aikaan. Paikan päällä tajusin kuinka hienoja sävyjä ja tunnelmia tähän aikaan Lapissa on.

    Maijja:
    tiedätkös mitä, puhuimme tuosta juuri kotimatkalla junassa!
    Mulla kestää usein tuo kaihomieli monta päivää. Kun on aika palata, niin olen vasta alkanut sopeutua ja päässyt paikasta kiinni. Nyt selvisin yhdellä päivällä.
    Mielenkiintoinen aihe.

    VastaaPoista
  9. Minuu ihmetyttää miksi Suomesta sanotaan aina että se on pieni maa.
    Mikä helekatin pieni se on. Ihan kamalan pitkäkin.

    VastaaPoista
  10. ahh..what amazing lights...

    VastaaPoista