lauantai 28. marraskuuta 2009

Something blue





Muutama päivä marraskuuta jäljellä. Olo nuhjuinen ja uupunut. Olin pitkästä aikaa kaupungilla. Teki mieli nukahtaa sovituskoppiin. Peittää peilit mustalla sametilla, sulkea silmät hetkeksi. Jostain kuului nuori, nasaali naisääni: voinko auttaa, haluatteko toisen koon?

Se oli lähes yhtä raikas kysymys kuin kaupan kassan jokapäiväinen Laitanko pakasteet pieneen pussiin? Jonka tarkoitusta yhä ihmettelen.

Kotona luin valokuvaaja Irmeli Jungin haastattelun, söin lakritsia ja ajattelin kenestä tahtoisin tehdä muotokuvan kameralla tai siveltimellä tai kynällä, jos saisin valita kaikista maailman olennoista, elävistä tai kuolleista.
 Pitää vielä miettiä.

A few days of November still left, and I'm all worn out. Today, while shopping, I wanted to fall asleep inside the booth where clothes are tried on, cover the mirrors with black velvet and just close my eyes for a while. But the bright and friendly voice of the salesgirl woke me up.

Back home I pondered of whom I'd make a portrait with my camera, paintbrush or pen, if I had to choose of all the creatures of the world. I still need to think about it.

13 kommenttia:

  1. Hei Celia,
    Haluan ilmoittautua valokuva/muotokuvan vapaaehtoiseksi kohteeksi.Onhan se tottavieköön aika leuhka ajatus, mutta muutat kuvissasi kaiken niin kauniiksi niin jospa...

    VastaaPoista
  2. Hei noi saakelin pakasteiden muovipussiinpanijat ovat täälläkin! Joka kerta kysyvät ja joka kerta kiellän. Vihaan niitä pusseja enkä näe mitään syytä niille.
    Anteeksi raivo. Ei ole sinun vika.

    VastaaPoista
  3. Voi mitä sinistä täällä! Ja kyllä, koppiin nukahtaminen ei olisi yhtään vaikeaa. :)

    Oikein nyt jään minäkin tuota muotokuvaa miettimään. Että kenestä. Saatan palata asiaan.

    VastaaPoista
  4. Minäkin vastailen aina kieltävästi myyjille, kun ehdottavat laittavansa pakasteet pussiin. On se joskus taidettu tehdä kysymättäkin. Mutta he taitavat toimia ihan sen mukaan, miten työnantaja käskee.

    Ihania sinisiä kuvia. Viime päivät olen lähinnä pakertanut kotona opiskeluhommia, alkoi tehdä mieli ulos, veden äärelle.

    VastaaPoista
  5. Minäkään en halua pakasteitani pussiin, johan ne kertaalleen on pakattu muoviin. Ihan hyvin voin ne sellaisenaan sujauttaa kirjavaan kauppakassiini.

    Kiehtova kysymys tuo, kenen muotokuvan tekisi. Vaikea kysymys, haluaisin tehdä kaikista.

    VastaaPoista
  6. Minäkään en tuota pakastepussien tarkoitusta ymmärrä. Aivan turhaa, mutta taitaa olla tosiaan työnantajan puolelta pakko kysyä tuota jokaiselta asiakkaalta.

    Ihania sinisen sävyjä näissä kuvissa! Löysin sinut muistaakseni Liivian kautta ja tykästyin :).

    VastaaPoista
  7. Kassan on pakko puolustaa kassoja. Jos nimittäin EI kysy, laitetaanko pakasteet pussiin, saa osakseen kiukkuista tuhinaa ja puhinaa mammoilta, joiden pakasteet sulavat kotimatkalla ilman sitä pussia (sulamisen ja kosteuden siirtymisen muihin tuotteisiin estäminen on nähkääs pussin tarkoitus). Ja todella, se on vain kohteliaaksi tarkoitettu ele.

    Niin, en minäkään sitä pussia omille pakasteilleni huoli, mutta ei kai se haittaa hymyillä ja sanoa ei kiitos;)

    (Anteeksi vuodatus. Olen kai istunut siinä liukuhihnan toisella puolella tovin liian pitkään.)

    Vielä totean, että ihanat, ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  8. Hei Celia nyt ainoastan maanatai jäljellä!

    Minäkin olen uupunut, sovituskoppiin nukahtaminen olis ihan kiva idea...
    Aina kun naisääni kysy,että haluatteko toisen koon, vois oven laitta vastaukseksi lapun: pieni lepohetki...

    Minä olen miettinyt, että välillä olis kiehtova kuvata mieshenkilöa

    Ihana sarja, satukuvat!

    VastaaPoista
  9. Ihana kysymys kenestä haluaisi tehdä muotokuvan. Maalaten nyt voi tehdä kenestä vaan, vaatimatta henkilöä livenä paikalle, mutta ketä kuvata. Jään miettimään.
    Palaan kertomaan.

    VastaaPoista
  10. Pakasteet pussiin asiassa on yksi poikkeus, jolloin haluan sen. Ostan usein seitä ja se pakattu pahviin, ei puussiin. Meille on 45 minuutin bussimatka ja ellen ole laittanut seitä kassalla erikseen pussiin on siitä valunut kalanhajuista nestettä koko kassiin. Voin vakuuttaa ettei yhtään kiva!

    VastaaPoista
  11. me vuorasimme yhden työhuoneen kirkkaan vihreällä sametilla, joka oli perua sammakkoprinssi-oopperasta. se oli siis sammakkoprinssin vihreää. olo vihreässä kuutiossa oli hieman outo, mutta ehkä kuitenkin myös piristävä. joten sitä väriä voin suositella myös pukukoppeihin:)

    juuh. vaan sitä yksi jos toinenkin tuntee olonsa nuutuneeksi näillä leveysasteilla ja näillä keleillä. elän päivää kerrallaan ja suunnittelen reissuja jonnekin missä näkyisi pilkahdus aurinkoa..

    VastaaPoista
  12. Melita:
    minusta ei ole lainkaan leuhka ajatus vaan mielenkiintoinen. Laitan mietintämyssyyn ehdottomasti!
    Kiitos Melita!

    Violet:
    muovipussia tyrkytetään kyllä joka paikassa. Se ärsyttää minuakin. Maailma hukkuu muoviin, se surettaa.
    Ei tarvitse pyytää anteeksi.

    Satu:
    kiitos kaunis Satu!!
    Kun sais vielä tyynyn ja viltin sinne koppiin.

    Se kuva Irmeli Jungista oli kyllä niin hieno.

    Maija:
    näinhän se on, muovipussin tarjoaminen kuuluu työnkuvaan, eikä se nyt niin vaarallista ole.
    Aina voi kieltäytyä, jos pussia ei tarvitse.

    Sininen hetki yllätti meidät kävelyllä.

    ElsaIlona:
    En tiedä miltä tuntuisi kuvata henkilöä, jota ei arvosta tai, jota suorastaan pelkää tai inhoaa. Varmasti aika ristiriitainen tilanne.

    Elina:
    kivaa, kun löysit tänne ja tykästyit!

    Olina:
    tästäpä tuli vallan mainio "pakasteet pieneen pussiin- keskustelu" :)
    Ymmärrän kyllä tuon puolen kans. Ei ole kiva, jos jätski vaikka sulaa kassiin ja pilaa kaikki muut ostokset. Voin hyvin kuvitella millaista palautetta sinne hihnan toisellle puolelle tulee.

    Kiitos kovasti Olina!!

    Marika:
    juu, kopin eteen sellainen lappu jossa lukee: täällä nukutaan tai ei saa häiritä.

    Totta, olis kyllä mielenkiintoista kuvata miestä. Mun on jotenkin helpompi kuvata naisia, tyttöjä. Harvemmin tulee pyydettyä vaikka omaa miestä tai isää malliksi. Ehkä sitä on tottuneempi katsomaan naisia kuvissa kuin miehiä. En tiedä johtuuko se siitä, että esim. mainoskuvissa on yleisempää nähdä naisia kuin miehiä.

    Liivia:
    kysyin mieheltäni ja hän vastasi heti: Tom Waits.
    En ole oikein vielä itse varma kenet tahtoisin, mutta jotain on jo mielessä.
    Ois kyllä kiva kuulla, ketkä pääsevät sinun top vitoseen!

    Kalanhajuinen kauppakassi, ei kiva ei.

    Outi:
    sammakkoprinssinvihreä sovituskoppi kuulostaa houkuttelevalta. Siellä vois tosin ihokin näyttää suht vehreältä, mutta ehdotan, että peilit peitetään.

    Kyllä, sinne missä aurinko paistaa!

    VastaaPoista
  13. Suomalaisista tulee mieleen Ismo Alanko. Ulkomaanelävistä Jane Birkin ja tyttäret. Olisi ihanaa saada heidät samaan sessioon.

    Kyllä mullekin tuo Tom Waits kelpais...

    VastaaPoista