Parveke on saanut uuden asusteen.
Lapsi innostui leikiessään ja peili meni rikki. Onneksi ei käynyt huonosti kenellekään, paisti tietysti peilille. En jaksa olla enää taikauskoinen. Tämä on jo toinen peili tässä kuussa. Kummatkin olivat minusta aika rumia. En surrut kummankaan puolesta. Keräsin suuret palat varovaisesti lattialta, pienet imuroin, kunnes imurista ei enää kuulunut sitä helisevää ääntä, kun sirut juoksevat putkea pitkin pölypussiin. Siirsin ison seinäpeilin parvekkeelle odottamaan lopullista paikkaa.
Tänä syksynä olemme saaneet runsaan sirpalesadon. Pienet uteliaat sormet yltävät uusiin paikkoihin ja hajamielisyydessäni en aina muista, minne kaikkialle ne pääsevät. Kauneimpia sirpaleita en ole raaskinut heittää pois, niimpä parvekkeen pöydälle on muodostunut pieni sirpalepuutarha.
Meillä siirrettiin eilen suuri peili lattialta tiukasti seinälle. Tästä kirjoituksestasi muistui mieleeni, että eräs toinen pitäisi kaivaa esiin kaapin kätköistä ja katsoa, onko se minusta yhä yhtä kamala kuin ennen. Ja jos ei, niin sen voisi laittaa esille, johonkin korkealle.
VastaaPoistaSirpalepuutarha on ihana idea. Täytynee pitää se mielessä, kun pikkuisen vauhti vain kasvaa päivä päivältä.
Suloista sinistä ja sirpalepuutarha! Voih!!
VastaaPoistaLöysin lähes samanlaisia sirpaleita tänään metsästä!
VastaaPoistaOnneksi ei käynyt kuinkaan lapselle!
Ihana sininen. Ja sirpalepuutarha, oi!
VastaaPoistabeautiful light and blues! nice china
VastaaPoistaHuh, onneksi ei tosiaan käynyt kuinkaan lapselle!
VastaaPoistaMuistan, etemme mitenkään suojanneet kotia, kun tyttö oli pieni. Pidimme vain koko ajan silmissä ja hoimme eitä kuin papukaijat. Lapsi oppi käyttäytymään meillä ja muissakin kodeissa.
Mutta jotkut vieraiden lapset sitten laittoivatkin käydessään hellat ja pesukoneet päälle, ottivat taulut seiniltä ja jauhot kaapista jne. Ja heidän vanhempansa soimasivat meitä, kun emme olleet suojanneet kotiamme vaikka olemme lapsiperhe.
On tietenkin niin vaarallisia juttuja, ettei niitä voi esille jättää, mutta minusta jos kaikki nostetaan pois ja suojataan, lapsi ei tiedä mikä on oikein ja väärin.
Tulipas paatos. sorry.
Voi ruma peili parka... :(
VastaaPoistaHyvä että tytöllesi ei sattunut paha!
Meillä oli melkein sama kun Liivialla... jotkut ystävät sanoivat aina että miten voidan lapsen kanssa asua "museossa" ... että miksi me emme piilottaa tavaroita ja ei oo muovilautasia jne ???
Kerran antiikkikaupassa Iris {hän oli ehkä 3v} nappasi lautasen ja mä olin ihan kauhuissa, että siis apua... mutta hän vaan käänteli sitä ja sanoi, että tarkista leiman ja laittoi varovaisesti takaisin :)
PS! Muovilautasista ei sais koskaan kaunista sirpalepuutarhaa :-)
Sirpalepuutarha, kuulostaa runolliselta ja kauniilta!
VastaaPoistaMeilläkään ei ole esineitä nostettu taikka kotia suojattu lapsilta, pienenä ei sattunutkaan mitään, koska lapset tottuivat peileihin, kynttilöihin ym. mutta nyt isompana kyllä on tavaroita hajonnut...pojat (6&7v) kun ovat innostuneet potkaisemaan palloa tai heittämään lennokkia (vaikka kiellettyä onkin!) ja rikkoneet mm. yhden itse tekemäni kauniin peilin ja vanhan kristallikruunun. Sitten kun lapsia on 3 ja kaikki vielä aika lähekkäin syntyneitä, jatkuva silmälläpitäminen on lähes mahdoton tehtävä.
Muovilautaset ovatkin ihan hirveitä...niitä on suru käyttää. Olen alentunut ostaman Ikean kalas muovilautaset ja mukit, mutta inhoan käyttää niitä- ylikaiken!
Mimmi:
VastaaPoistameillä tämä peili oli jo nostettu ja laskettu kaksi kertaa, jotta löytyis paikka,josta tyttö ei onnistuisi sitä heiluttamaan sijoiltaan.
Sirpalepuutarhani ylipuutarhuri meinasi taas antaa minulle tänään uusia sirpaleita, mutta onneksi ehdin väliin.
Satu:
kiitos kaunis Satu!!
Tanja:
hauska sattuma! Onneksi tuo lautanen ei ollut minulle erityisen rakas. Muuten olisin varmaan yrittänyt epätoivoisesti vaikka liimata sen kasaan.
Onneksi ei tosiaan käynyt hullusti lapselle. En uskalla edes ajatella kuinka pahasti olisi voinut käydä.
ElsaIlona:
voi kiitos ElsaIlona!!
Marie:
thank you for your sweet words, Marie!
Liivia:
meillä ei oikeastaan ole nyt mitään aivan älyttömän vaarallista. Maalaukset on seinillä, niihin tyttö ei yllä.
Olin eräässä taidegalleriassa kerran töissä ja siellä huomasin kuinka vanhemmat, siis jotkut eivät kaikki, antoivat lastensa juosta ja kosketella taideteoksia miten tahtoivat ja sitten, kun menin ja kielsin lapsia tekemästä niin, niin vanhemmat olivat minulle vihaisia, kun kielsin heidän lapsiaan. Todella ärsyttävä tilanne.
Marika:
onni onnettomuudessa, nyt voin hankkia sen kauniin peilin:)
Ihana tuo teidän Iiris, lautasten leimoja tarkastelemassa jo 3- vuotiaana!
Juu, ei muovilautaset kasva sirpalepuutarhassa.
Annakaisa:
no todellakin siinä pitäisi olla ainakin kymmenet silmät joka puolella eikä sekään riittäisi. Niin se vaan menee, välillä tavaraa menee rikki vaikka mitä tekis. Eikä se ole edes kovin kamalaa.
Mieluummin niin kuin, että lapsuudesta jäisi muistoksi hermoraunioäiti, joka kulkee koko ajan hysteerisenä perässä, ettei vaan mikään mene rikki.
Olin kesällä seuraamassa, kun anu pentik oppilapsineen murskasi posliinia ja rakensi niistä mosaiikkeja. sirpaleet ovat yllättävänkin kauniita esineitä.
VastaaPoistakauniit kuvat!