keskiviikko 5. elokuuta 2009

Juhlat
















Vietimme ystäväni polttareita pohjoisessa kaupungissa, jonka nimi tuo mieleen talven. Yhtäkkiä en ole varma onko se edes kaupunki.

Minulla ei ollut oikein mitään käsitystä, mitä polttareissa kuuluu tehdä. Olen kerran ollut polttareissa, siellä istuttiin suviyössä, juteltiin ja ihmeteltiin.
Pienien ja suurien kompromissien kautta saimme juhlat, joissa oli jokaiselle jotain, ehkä.

Se ei ollut kaupunki vaan taajama, pohjoinen taajama, jonka nimi tuo mieleen talven.

13 kommenttia:

  1. Oi, ensimmäinen ja viimeinen lause sopisivat niin hyvin laulun sanoituksen aluksi ja lopuksi.
    Mä en oo ikinä ollut polttareissa, en omissa enkä muiden. Pari kertaa olen seurannut läheltä valmisteluja, aika katastrofaaliselta erilaisten mieltymysten palapeliltä vaikutti...
    Upeat puutarhatuolit!

    VastaaPoista
  2. Niin kauniit kuvat. Ja juuri tuollaisista puuutarhatuoleista haaveilen. Eipähän saa mistään.

    Minäkään en ole ikinä ollut polttareissa. Olen vähän pakoillut...

    VastaaPoista
  3. Minä yritin pakoilla omiani mutta ne tehtiin minulle silti. Vietiin soutamaan ja mökille ja saunaan ja uimaan ja oli se kyllä kivaa.

    VastaaPoista
  4. Puutarhatuolit on aivan sykähdyttävät.
    Polttarit ei ole oikein munkaan juttu, mulle muut oli järjestänyt, en ollut tajunnut oikeasti mitään ja se koko juttu oli aika kamalaa. Melkein voin jo nauraa sille, mutta välillä en. Se, että oli ystävät, jotka halus yllättää, oli tietysti kiva.

    Herätti kiinnostuksen tuo talvitaajama.

    VastaaPoista
  5. Emma:
    oi kiitos Emma! Olipa ihanasti sanottu.

    Polttarit on aika vaikea yhtälö. On niin erilaisia tahdonsuuntia.
    Itse kammoan sellaista pikkutuhmaa sekoilua tyyliin pukeudutaan muka hassusti ja mennään "hulluttelemaan" ihmisten ilmoille.
    Sitten taas joistakin se on se ainoa oikea tapa pitää hauskaa.
    Minua pidettiin varmaan ihan hirveänä tosikkona ja tylsimyksenä, kun olisin halunnut vain syödä hyvin, saunoa, uida järvessä, tehdä taikoja ja jutella.

    Liivia:
    polttaripakoilua myös minulla, se on nykyään niin kallistakin ja tuntuu vaikealta sanoa, että joo ei mulla ole varaa tuollaiseen.
    Näistä juhlista en halunnut paeta, kun oli niin rakas ystävä.

    Violet:
    tuollaiset polttarit kuulostavat just hyvältä. Yksinkertainen on kaunista minusta tässä tapauksessa.

    Himalainen:
    mietittiin ystäväni kanssa, että ehkä ihmiset kuvittelee, että polttareiden kuuluu olla tietynlaiset. Sitä ei edes uskalleta kyseenalaistaa.
    Ja tietenkin tämä suomalainen viinanjuonti on oma juttunsa. Sitäkään en ymmärrä, miksi polttareissa täytyy dokata niin paljon.
    Joo, nyt meni valitukseksi.

    Oli miten oli. Meidän morsian oli ihana ja talvitaajama hämmentävä.

    VastaaPoista
  6. Hienoja kuvia taas. En ole ollut koskaan polttareissa, ja sellaiset stereotyyppiset polttarit ei kyllä kiinnosta ollenkaan. Mutta voihan sitä järjestää monenlaista.

    Aloin kauheasti pohtia, mikä pohjoinen paikannimi toisi mieleen talven. Piti vähän karttaakin vilkaista, kun alkoi niin mietityttää tämä. Ja sitten kun sekin on niin suhteellista, että mikä on pohjoista. Jääli oli ainoa, josta tuli minulle heti talvi mieleen.

    VastaaPoista
  7. Pohjoisessa on kaunista.

    Polttarit on vaikeat, kun on pelkoja ja odotuksia ja toisilleen vieraita ihmisiä. Morsiamelle varmasti monesti riittää, että tulee ystäviä, on ystäviä. Miehellä on tuttava töissä, jonka polttarit meinaavat kuihtua, kun kukaan ei tule.

    Se on miltei pakahduttavan surullista, vaikka polttarit sinänsä aika banaali asia ovatkin.

    VastaaPoista
  8. Polttarit ovat täällä uus juttu, ehkä noin viimeiset kymmenen vuotta.

    En oo koskaan käynyt, minäkin vähän ihmetelisin siellä...mutta, oli miten oli, UPEAT kuvat pohjosen taajamaassa pidetyistä polttareista!

    VastaaPoista
  9. Tosi kaunis tuo käsikuva erityisesti.
    Huh, en kyllä haluaisi polttareita itselleni. Olen kerran ollut polttareissa, se oli vain saunomista. Tein morsiamelle hunnun, ja se innostui siitä tekemään hunnun häihinkin. Jossain riekkumiseen en kyllä lähtis edes kaverina mukaan. Tuolla teillä näyttää kyllä tosi mukavalta.

    VastaaPoista
  10. Maija:
    Maija, se oli Jääli!!
    Tuo hassu talvitaajama.

    Polttareista voi toki tehdä juuri sellaiset kuin haluaa, tiettyä samanmielisyyttä siihen kyllä tarvitaan ja vahva tahtotilanne:)

    Solveig:
    tuo on kyllä todella surullinen tilanne, niin hämmentävällä tavalla surullinen, että siihen on vaikea suhtautua.

    Meillä oli onni, kun niin moni tahtoi tulla.

    Marika:
    mietin, milloin Suomeen saapui tämä amerikkalaistyylinen polttarijuhlinta tapa...
    en tiedä, mutta kovin on vaikutteita haettu esim. jenkkileffoista.

    Kiitos kaunis Marika!!

    hannna:
    kiitos Hannna!!

    Huntupolttarit kuulostaa ihanalta.
    Saako udella mistä materiaalista teit hunnun?

    Mulla on ehkä vähän liiankin tiukka käsitys siitä, mitä haluaisin juhlissa nähdä, tehdä.

    VastaaPoista
  11. Niin kovin, kovin kauniita kuvia täällä, selasin nyt ehtiessäni monta tekstiä taaksepäin.

    Polttareissa kuuluu (minusta) tehdä sellaisia asioita, että juhlijoille jää hyvä mieli, ja juhlan sankarille tunne, että hän on saanut ikimuistoisen hetken ystäviltään, sellaisen, jossa häntä on juhlittu ja muistettu.

    VastaaPoista
  12. Niin suloiset kuvat ja tuo tekstisi oli taas vertaansa vailla...Sinulla on ihana tapa aatella asioita ja pyöritellä niitä aatoksia. Nuo tuolit! Ne on parhaita ja vanhemmillani on niitä vielä muutama. Nuo juhlat näyttävät viehättäviltä.

    VastaaPoista
  13. Olina:
    voi kiva kuulla sinusta Olina!
    Toivottavasti olet saanut nukuttua.

    Juuri tuollaiset polttareiden kuuluu olla, sankarinsa näköiset, sellaiset, että niissä tuntee olevansa oikeassa paikassa.

    Satu:
    voi kiitos Satu kauniista sanoistasi!!!

    Nuo puutarhatuolit ovat kyllä ihanat. Meillä on mökillä punaiset ja niissä juotiin lapsena aamukahvit, päiväkahvit ja iltapäiväkahvit, tietysti.

    VastaaPoista