keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Orvokin päivänä





Ylin kuva tältä päivältä, alin eiliseltä.
Isäni osti meille viime talvena divarista Otavan ison musiikkitietosanakirjan. Tänään sen välistä tippui kuivattuja lehtiä. En ole huomannut niitä aiemmin. Siihen tarvittiin näköjään näin kolea päivä. Lehtiä kuivui kolotomisen rakenteen, Koltayn ja koloratuurin päällä. Yksi valtava vaahteranlehti painunut joutsenlammen pohjaan.

Tällainen ilma ei saa jatkua pitkään. Se on selvä. Luen pitkästä aikaa Virginia Woolfia. Se tuntuu hyvältä. En ole varmaan koskaan toivonut näin paljon omaa pihaa, edes pientä.

10 kommenttia:

  1. Aika pieni piha olisikin kiva. Meillä on puolet metsäpihaa, mutta toinen puoli vaatisi paljon töitä. Muuttakaa te tohon meidän naapuriin. Voisiko uudet naapurit löytää blogin välityksellä. Mitä Woolfia luet? Mä luen Bo Carpelanin Lapsuutta, olen ihan hämmästynyt, miten kovasti tykkään siitä.

    VastaaPoista
  2. Minäkin olen löytänyt vastaavan yllätyksen - - monesti omienkin kirjojen välistä. Sitä on niin himpskatin huonomuistinen toisinaan.

    Ja piha; minäkin! Pieni, mutta sellainen jossa on monenlaista soppea. Varjoinen, aurinkoinen, rehevä, niittyinen ja vähän kaikenlaista.

    VastaaPoista
  3. Tällainen järjetön ilma ja Virginia Wolf kuuluu jotenkin yhteen.

    Minä olen sullonut kirjojen välit täyteen kukkia, ja kun jotain alkaa katselemaan on melkein raivostuttavaa, että sieltä pukkaa kukkaa, niin että sivuja on vaikea käännellä.
    Ja välilläon taas ihan mahtavaa löyttää kuivunut kasvi välistä, varsin kin jollei ole sitä itse sinne laittanut.

    VastaaPoista
  4. mitäköhän kaikkia musiikillisia termejä ja vaikutteita niihin lehtiin on imeytynyt...

    niin ja se piha..nyt ei tarvitsisi edes kastella kun sataa sataa vain;)
    omenapuita ja marjapensaita, salaattia, sipulia, yrttejä ja pinaattia!
    mitä sä istuttaisit?

    VastaaPoista
  5. ai niin, Orvokki on myös mun äidin nimi. piti sekin nyt tänne hihkaista kun huomasin että on Orvokin päivä..

    VastaaPoista
  6. hannna:
    vielä ei voida oikein muuttaa pois Helsingistä, kun on työt ja mulla noita opintojakin vielä jäljellä. Plus autoton, kortiton ja kuriton.
    Luen Mrs. Dalloway: tä. Oon lukenut sen joskus vuosia sitten. Olen nyt ihan haltioissani jokaisesta lauseesta.
    Carpelania en ole lukenut pitkään aikaan. Sen runoista tykkään kovasti.

    maijja:
    se on minusta niin hauska tapa: säilöä lehtiä kirjojen väliin. Mietin kuinkahan vanhoja nuo löytämäni lehdet oli. Ne oli suorastaan imeytyneet sivuille.

    "Nittyinen, aurinkoinen, varjoinen" - just sellainen.

    Liivia:
    se on kyllä just hauskaa, kun vahingossa löytää toisen laittaman kasvin. Mä alan heti miettiin, että tää on jokin viesti. Valtava vaahteran lehti, mitä tämä tarkoittaa.

    Luin vasta tällaisen lauseen Virginialta:
    " Kesäkuu on kiskonut puista esiin jok' ikisen lehden" .

    Outi:
    sepä se, kun mä en ole yhtään sellainen viherpeukalo, mutta ei se mitään, voi muutkin istuttaa. Ehkä mä istuttaisin sillä heitä siemenet ilmaan tyylillä unikoita ainakin ja leikkaisin nurmikkoa, siitä mä tykkään. Ja sitten istuttaisin yhden omenapuun ja kirsikkapuita.

    Ihana nimi sun äidillä! Ihana! Onnea onnea Orvokille!

    VastaaPoista
  7. Yhteen aikaan laitoin usein lehtiä kirjojen väliin ja nyt vanhoista suosikeista löytyy lapsuudenkodin rakkaiden puiden lehtiä.

    VastaaPoista
  8. Ihania kuvia jälleen! En voi kun vain ihastella kun tänne tulen... :) Upeaa!

    VastaaPoista
  9. Matroskin:
    minä olen ollut laiska lehtien kuivailija tai sitten olen jo unohtanut, minne ne laitoin.
    Ihana ajatus, että sulla on lapsuudenkodin puiden lehtiä Suosikin välissä!

    Jenni:
    voi kiitos Jenni!!!!

    marika:
    parveke on kyllä hyvä juttu, kunpa saisin sen siivottua aamukahvittelukelpoiseksi.

    VastaaPoista