Kesäkuun ensimmäinen ja syreenit tuoksuu. Tykkään sanoa syreeni, siitä tulee juuri se olo ja tuoksu.
Vanha koiramme W, joka asuu äitini luona pohjoisessa, ei varmaan elä syksyyn asti. En haluaisi millään ajatella, ettei W: tä kohta ole. Niin tuskallinen ajatus. Luopuminen ei taida koskaan tulla yhtään helpommaksi. Tai ehkä joskus sitten.
Isä tuli käymään. Toi hienon kirjan ja vaikka mitä ihanaa.
Voisin vain kuunnella puiden huminointia.
Oi miten suloinen sininen puu!
VastaaPoistaSurullinen olen W:n puolesta, haikeaa on luopuminen. Kolme koiraa meilläkin muistoissa elää aina ja ikuisesti. Aikaa kulunut jo niin, että voi naurahtaa yhteisille jutuille.
hieno posliinimetsä!
VastaaPoistasyreeni on kiva sana. ja pioni. ja tuomi. ja poimulehti. ja..teki mieli sanoa polenta, mutta se ei oikein sovi samaan ryhmään..
mulla on kans ollut 2 koira kaveria. joskus unen ja valveen rajamailla tuntuu että toinen niistä huokaa vierestä kun käpertyy kerälle sängyn vierelle.
luopuminen on vaikeaa.
Syreeni se onkin. Ei sireeni vaikka sitä kuulee. Muistan aina miten äidinkielen opettajani sanoi: palokunnalla on sireenit.
VastaaPoistaMulle tulee tammi sanasta sellainen ihanan ponteva olo (harmi ettei se vaikuta tammikuuhun...), mutta pionissa ja syreenissä on omaa samaa sanan voimaa. Ja kielo ja ja, kylläpä meillä onkin paljon hienoja, osuvia sanoja.
VastaaPoistaHimalainen:
VastaaPoistakiitos kaunis Himalainen!
Niin, W on jo niin vanha, ettei jaksa oikein liikkua. Nukkuu vaan ja murahtelee. Kai se jo saattaa itseään pois tästä maailmasta. On vaan niin ikävä sitä.
Hyvä tietää, että joskus voi vielä muistella ilman, että tuntuu niin pahalta.
Outi:
lapsi tiputti vanhan lautasen, nyt siitä tuli tuollainen metsä.
Pioni ja tuomi on kans kauniita, ja miksei polenta samaan syssyyn vaan:)
Niin on vaikeaa, voi se huokaisu, niimpä.
Violet:
syreeni ehdottomasti. Syreenissä on tuoksu, sireenissä minusta sitä ei ole.
Liivia:
tammi on sellainen jykevä ja jotenkin täysi sana minusta.
Kielo kaunis, mutta epäluotettava, silti houkutteleva.
Mutta entäpä leinikki tai orvokki?
Minä näin ensin sateenvarjon, sitten vasta metsän. :)
VastaaPoista"Sireenit soivat, tuoksui syreeni". Tästä värssystä minä aina muistan, mikä on mikä. Ylin kuva on hypnoottinen, hienot värit kerrassaan.
VastaaPoista"Tuomas seisoo niinkuin tammi" jne.
VastaaPoistaIhme etten ole huomannut (???) ennen että sanassa tammikuu on tammi...Siis miten en ole???
liila syreeni on kauneinta mitä tiedän. Valkoisia kukintoja sen sijaan käytimme kermavaahtona hiekkakakkujen päällä joskus vuonna 1984...
VastaaPoistaOrvokki on hieno ja kohteensa näköinen sana, mutta leinikistä en tykkää...:)
VastaaPoistaJa on muuten totta mitä sanoit kielosta.
Kaunis pala lautasta. Vuosi sitten tähän aikaan puitiin ystäväni kanssa sireeni-syreeni kysymystä. Molemmat ovat kielitoimiston suosituksissa ok, mutta kyllä syreeni on kauniimpi!
VastaaPoistaIlona:
VastaaPoistajuu, nyt minäkin näin sen sateenkaareen:)
Olina:
kiitos kaunis Olina!
Violet:
tämmöinen löyty:
"tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi ja pohjoisella pallonpuoliskolla keskitalvea, mistä myös kuukauden nimen on esitetty johtuvan. Sana tammi on tarkoittanut esimerkiksi hämäläismurteissa sydäntä/ydintä ("sydänpuu") ja toisaalta napaa tai akselia.lähde? Tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuuksi. "
Aino:
lila syreeni on kyllä kovin kaunis.
Erinomainen valinta kermavaahdoksi!
Liivia:
sama juttu. Leinikissä on jotain häiritsevää, en osaa oikein panna sitä sanoiksi.
Ulla:
mulla tulee sireenistä aina eka mieleen se soiva sireeni.
Syreenissä on minusta sellainen kaihoisa tunnelma.
Mutta nämä on makuasioita.
Kaunis ja haikea tämä eka....:(
VastaaPoista