perjantai 23. maaliskuuta 2012

Blue Friday


Tänään:

- Petasin sinisen elefanttivuoteen.
- Toisenkin.
- Vedin mustat viivat silmiin.
- Ajattelin Pariisin valoa, jota Elina Brotherus kuvailee Hesarissa kellertävän ruskeaksi.
- Suljin silmäni paljolta.
- Ikävöin ystäviä.
- Sain ihanan kortin. 
- Tunsin voimattomuutta ja kateutta
- Ostin höyheniä
- Niissä on rautalankakiinnitys.

25 kommenttia:

  1. Voi sinua ihanaa! nyt tekisi mieli rutistaa oikein kunnolla!

    Ajattelin myös tänään sitä Pariisin valoa jota Brotherus kuvaili. mietin että onko se minustakin niin. minulle Pariisissa on paljon sinisen harmaata, mutta ehkä se tulee taloista ja kaduista ja Seinestä. ehkä se valo siellä on kellertävän ruskeaa, mene ja tiedä.

    Eikö muuten ole hassua että höyhenissä on rautalankakiinnitys? mitäs jos niitä vain haluaisi puhallella ympäriinsä, eikä kiinnittää pysyvästi minnekään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä rutistan sinua.
      Pariisin valo, voi siitä on niin pitkä aika, kun siinä valossa olen kulkenut. Olispa ihana päästä Pariisiin just nyt.

      Niin, minäkin ajattelin. Rautalankaan kahlitut höyhenet. Onneksi nuo rautalangat saa pois. Eläköön vapaat höyhenet:)

      Poista
  2. Tahdon lukea sen jutun. Elina Brotherus on ihana, mielenkiintoinen, yksi voimanaisistani. Ja samaa mieltä Pariisin valosta.

    Voi tuota lettiä!
    Minäkin tahdon mustat viivat silmiin, mutten osaa. Huomenna tarvisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brotheruksella on just nyt avattu näyttely Helsingissä. Kuvia Pariisista myös. Jos tahdot, voin lähettää sulle tuon lehtijutun. Minulla on se tallessa.

      Kuule, oli tosi kestävät mustat viivat. Vieläkin on rippeet silmissä. Pari päivää olen kulkenut pandasilmillä. Aika tuhtia tavaraa, täytyy sanoa.

      Poista
    2. Nyt vasta huomasin ystävällisen tarjouksesi. Sainkin jutun jo Outilta, mukava juttu olikin. Kiitos kuitenkin:)

      Poista
  3. Vai kellertävän ruskeaa. Otin tänään pari kuvaa - en ajatellut laittaa blogiin, mutta laitan nyt kuitenkin, katsohan kohta. Valoa niissä ainakin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin katsomassa heti katsomassa.
      Aivan ilmiselvästi kellertävän ruskeaa:)

      Poista
  4. Onpa hurjan hieno lista.
    voi onko Elina Brotheruksesta juttu hesarissa? Äh, pitänee etsiä käsiin myöhemmin :)

    minäkin ihastelin lettiä. Ja mietin Pariisin valoa, se on ehkä juurikin keväisin sellainen. Talvella teräksisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis Anniina!!
      En ihan tarkkaan muista minkä päivän Hesarissa se oli, mutta voin tarkistaa, jos tahdot tietää.

      Letin tarina on aika erikoinen. Letti on nimittäin mummoni. Hän leikkasi sen pois, kun oli hyvin nuori tyttö. Mummo säilytti lettiä vanhassa sukkahousupaketissa. Nyt se on minulla muistona.

      Poista
    2. Ai niin vanha letti? Oho, hienoa että joku on sitä säilyttänyt, ja nyt sitten sinä.
      Löydän varmasti hesarin muutoinkin, mutta kiitos :)

      Poista
  5. Hieno lista! Piti lukea moneen kertaan.

    Yritin kerran vetää mustat viivat silmien ympärille. Näytin pelottavalta ja pesin kiireesti viivat pois.
    Sininen elefanttivuode sai mielikuvituksen laukkaamaan...

    Kuvasi ovat upeita, jotenkin omanlaisiansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Tie on kevyt!!!

      Ostin vasta uuden kajalin, joka tosiaan osoittautui todella kestäväksi. Minulla onnistuu just ja just mustat viivat. Niistä tuli kans aika pelottavat. Maltillisen pelottavat.

      Kiitos kovasti kauniista sanoistasi!!

      Poista
  6. Kuvasi ovat uoeat.Kiitos Celia.
    Tykkään viivoista silmissä,neljäs tytär käyttää aina ja on kuin nuori BB.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria- kulta!!
      Sellaiset BB- viivat ovatkin aivan ihanat. Sellaiset tahtoisin oppia piirtämään.

      Poista
  7. siis upeat!ei pitäisi istua illalla ilman silmälaseja koneella...

    VastaaPoista
  8. Pikku Inkivääri tykkää puhallella höyheniä ja kutkutella niillä mua. Ei siis rautalankaversioita hänelle, mulle kylläkin:) Nyt voisi jotain näpertää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on kans yksi pieni höyhenellä kutittelija:)
      Onneksi ehdin ottaa ne rautalangat pois. Oli aluksi aika raapivia höyheniä.
      Me näperreltiin kans pajunkissajuttuja.

      Poista
  9. Ehkä höyhenet keventää oloasi, nostavat jonnekin pilvien päälle, josta voi kiikaroida aina Pariisiin asti. Tai vielä pidemmälle. Hitsit, kun meille ei tule Hesaria enää. Olen vähän orpona, kun jään paitsi ihanista kulttuurijutuista. Ja mustia viivoja haluaisin käyttää, mutten osaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koitin olla ilman Hesaria, mutta ei siitä mitään tullut. Hesari ja kuppi kahvia, niitä ilman eivät aamuni aukene.

      Minä en hallitse tuota meikin poistoa. Mustat viivat ovat nyt silmien alla:)

      Poista
  10. Höyhenet ovat kevyen keväisiä. Olen ajatellut listoja, olen luullut, etten ole yhtään listojen kirjoittaja, mutta sitten huomasin, että ei listojen tarvitse olla mitenkään järjestelmällisiä, ne voivat olla niin sekaisin kuin kaikki ympärillä ja itsessä on. Tämä sinun lista on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole järjestelmällisten enkä tehokkaiden listojen ystävä. Sellaisten, joissa on sääntöjä ja käskyjä. Ehkä se on se ajatus, että listan pitäisi olla jotenkin kamalan taloudellinen: ei turhia sanoja, ei turhia höpötyksiä.
      Onneksi listat voivat rönsyillä, olla aivan kuten sanoit niin sekaisin kuin elämäkin.


      Kiitos Himalainen!!
      Lempeää viikkoa sinulle!!

      Poista
  11. luetteloon osoittaa miten kehitymme ja palautuu päivittäin.
    ...on valokuvien - ne ovat aina kauniita.
    kiitos johdanto työn elina brotherus

    VastaaPoista