Löysin lakanoita vaihtaessani lapsen patjan alta pienen kultaisen elefantin. Ehkäpä tässä selitys viime öiden harvinaisen rauhalliselle unelle.
En nähnyt juhannusunia, ellei juhannusuneksi lasketa vanhaa opettajaani, joka oli päättänyt opettaa ainostaan mustan samettikankaan alla, silmiä ei näkynyt, vain samettinen ääni mutisi jotain Walter Benjaminin teorioista. Muistutti etäisesti Mörköä tai tyylikalustetta, joka on verhottu auringolta pimeäksi.
Huomenna lähdetään pienelle matkalle. Matkatavaroita on niin vähän, että niillä voi helposti jonglöörata reissun aikana.
















