Toin äidin luota mummoni minulle ompeleman myssyn ja mekkosen. Pieniä aarteitani.
Mummoni oli ammatiltaan ompelija. Äitini on kertonut kuinka hän istui pienenä tyttönä singerin vieressä pienellä vihreällä jakkaralla jalat ilmassa heiluen ja kuunteli kuinka mummoni sovitti leninkejä "hienoille upseerin rouville " nuppineula suussa.
Koko viikonlopun minulla on ollut kova kauneuden kaipuu ja melankolia, se ei ole minulle mitenkään tavatonta, nyt vain on tuntunut, ettei mikään riitä. Järjestelen ympäri kotia pieniä asetelmia, viikkailen vaatteita värijärjestyksessä. Tuntuu välillä, että flunssa on sokeuttanut aistit. Ehkä juuri siksi on niin ikävä kaikkea.
My grandmother, who worked as a seamstress, made this bonnet and dress for me. They are my little treasures. My mother has many memories about grandma working with her clients, "fine officers' ladies", as they were trying on their dresses.
All through the weekend I've been feeling blue and longing for some beauty. Surely the flu is the blindness of all senses.
sain taas niin täydellistä väri- ja kuvaterapiaa täällä käydessäni, kiitos siitä:)
VastaaPoistakyllä ne flunssat ja muut taudit saa sekaisin, kaikin puolin. minullakin on vieläkin hieman ulkopuolinen olo. kuin katselisi itseään ja tekemisiään hieman nuotin vierestä;)
ja sitten toisinaan taas tulee ikävä. ihan ilman mistään. mutta ehkä sekin on hyvä asia..?
lempeää sunnuntaita..
Voi kun söpö vihreä gingham-mekko. Minäkin olen ompelija ammatiltani, mutta en ole oikein koskaan harjoittanut ammattiani täyspäiväisesti. Joskus mietin, uskaltaisinko kuitenkin kokeilla. Tilaustöitä mukavampaa olisi kyllä tehdä jotain omaa pientä mallistoa. Koen kovin helposti oloni "orjuutetuksi" aina tilaustöitä tehdessäni. Minulla on aika kova vapaudenkaipuu :)
VastaaPoistaSinä kirjoitat kivasti!
Mummon ompelema myssy on ihanaa!
VastaaPoistaPois, pois flunssa ja parane pian :)
Outi:
VastaaPoistavoi kun kivaa, jos saat sopivasti "väriterapoitua" täällä:) Tänään lähden metsästämään vihreää, en tunnu saavani siitä tarpeekseni.
Hyvin sanottu tuo nuotin vierestä tekeminen, mulla on ollut kans sellainen olo, varsinkin, kun ikkunan alla ihmiset kulkevat t- paidoissaan niin iloisina.
Ikävä voi olla ihan hyvä tunne, sellainen surumielinen ja kaunis. Lohdullinen jopa.
Tanja:
vau, olet ompelija ammatiltasi!!!
Onpa hienoa, ihailen.
Minultakin on pyydetty tilaustöitä (maalauksia), se tuntuu jotenkin vaikealta tehtävältä kyllä. Tiedän tunteen.
Olisipa kiva nähdä sinun suunnittelemia ja ompelemia vaatteita!
mulla oli pienenä aina tuollainen gingham- mekko, jos oli juhlat tai muuten vaan mekko- olo.
Kiitos Tanja!
Marika:
Odotan kovasti, että saan laittaa myssyn tytölleni päähän ( vielä hieman hölskyy, liian iso siis):)
Täällä loitsuan flunssaa pois, mikäköhän taika olisi väkevin...?
Asetelmat kuullostavat tutuilta.
VastaaPoistaOmani voivat olla vaikka röykkiä yöpöydälläni. Toisten mielestä sekasotku mutta kun siinä on niin kivat värit...
Tilautyötunnelmat tunnistan myös. TOSIN, pakko sanoa, joidenkin ihmisten kanssa se sujuu aivan muitta mutkitta. Yleensä sellaisten, joiden kuvailut ja toiveet ymmärtää puoleta sanasta.
Sellaisiakin on, ja silloin voi vain sanoa: juuri noin olisin tehnytkin.
Violet:
VastaaPoistaminun tapani työskennellä vaatii tietynlaista vapautta, en pysty enkä oikein haluakaan maalata muuta kuin sitä, mikä minua kiinnostaa. Ja haluan pitää itselläni tämän vapauden.
Poikkeuksiakin tosin on esim. muotokuvat ja sen semmoiset, mutta silloinkin olen kyllä aika itsepäinen.
Mutta totta, on sellaisiakin" just noin olisin tehnytkin " tapauksia.
Olen sanonut EI jos on heti alusta asti tuntunut siltä ettei onnistu. Sillä joskus ei vaan..onnistu.
VastaaPoistaJos joku esim. sanoo että näin siellä ja täällä tuollaisen, haluan samanlaisen...(???!!!)
Violet:
VastaaPoistaniimpä, tuohon "tee samanlanen kuin se ja se " toiveeseen tekisi melkein mieli sanoa, joo samalla sapluunallahan näitä suolletaan ihan metritavarana menee, valitse vaan mieleiset värituubit ja aihe:)
Ihanat myssy ja mekko!!
VastaaPoistaMinun toinen mummini oli myös kova ompelemaan, enää ei oikein pysty ompelemaan koska sormet ovat huonossa kunnossa.
Muistan lapsuudestani vahvasti mummila-yökyläilyt, mummin ompelukoneen hurinan, nuppineulaisen suun ja sen lämpöisen kangaspölyn tuoksun <3
Minja:
VastaaPoistavoi kiitos Minja! Mummoni ompelukset ovat minulle niin rakkaita, mummoni oli minulle hyvin tärkeä ihminen, muistelen päivittäin.
Kuulostaa niin tutulta, minustakin oli ihana kuunnella mummon ompelukoneen hurinaa ja hiljaista mutinaa ( ...mites tämä nyt näin meni..). Kauniita muistoja.
Hei! Sinulla on kivoja kuvia täällä :)
VastaaPoistaHei Celia!
VastaaPoistaMinulla kyllä on jonkinlaista tuntemusta kameroista ja niiden käytöstä ja kuvanmuokkaustakin osaan. Kiitos vinkistä, yritän löytää oman tyylin.. Minua on aina kiinnostanut lähikuvaus, joten ehkä alan sitä kehittämään. :)
Jenni:
VastaaPoistakiitos Jenni!
Välillä mietin, että pitäiskö käydä jollain kuvauskurssilla tai ainakin kuvankäsittely, olen vaan aika laiska lähtemään ja ois niin paljon muitakin mielenkiintoisempiakin kursseja, joille mennä.
Mutta ehkäpä joskus.