sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Parvekkeelta katson







Ajattelin vielä parveketta. Meidän parvekkeesta sanottua: oho! Tästä saa ihan kivan lasittamalla. Tässä on tekemistä. Tänne ei taida paistaa. Niin tämä on eka kerros. Näyttää ihan sairaalan tupakointitasanteelta.

Lapsuuden kodissani on ranskalainen parveke, joka vapisee, kun siihen nojaa. Pienenä pelottelin sisariani, että se on erikeeperillä kiinni ja irtoaa ihan millä hetkellä hyvänsä. Naapurissa asuvalla ystävälläni oli kunnon puoliympyrän muotoinen parveke, jossa saattoi ottaa aurinkoa ja kuunnella c- kasetilta Veruca Saltia tai muutama vuosi taaksepäin Madonna tai aina Madonnaa.

Tein eilen pienen gallupin. Tässä tulos.
- ylimääräinen huone.
- tuulettamista ja tupakointia.
- kotihipoissa paikka, jossa tutustua ja kokoontua.
- kotihipoissa paikka, jossa säilyttää olutta ja siideriä.
- paikka, jossa soittaa urkuja tai lukea ( Kauko Röyhkä, Iltapäivä Tainan kanssa).
- vauva nukkuu.
- kissat.
- aurinko, kahvinjuonti, päivettyminen.
- vaklaus ja taideproggikset.
PS. Kuvia parvekkeelta vasta sitten, kun on oikea valo.

3 kommenttia:

  1. On aika hengästyttävää ajatella, että joku vaklaa parvekkeelta. Paitsi siis kissa. Nehän ei parvekkeella muuta teekään kuin vaklaa.

    VastaaPoista
  2. En ole itsekään ihan varma tuosta vaklauksesta. Toisaalta kuulin tutulta, että hän pyytää mies vieraita aina käväisemään parvekkeella naapureiden tähden. En oikein ymmärtänyt miksi, mutta ajattelin, että sen täytyy liittyä vaklaamiseen.

    VastaaPoista
  3. olispa oma parveke. sellainen missä mahtuisi juomaan aamukahvia kun aurinko paistaa. ja näköala tietysti yli kattojen, kaupungin ja ehkä vielä merelle;)
    onhan meillä tietysti tuuletusparveke rapussa...höö..

    VastaaPoista