torstai 6. toukokuuta 2010

Putoavia elefantteja


Vaihdoimme huoneiden järjestystä.
En muista milloin minulla on viimeksi ollut olohuone, jossa ei nukuta. Uuden huoneen kunniaksi katsoin ranskalaisen elokuvan, jossa naisella oli huone täynnä kuvia maalauksesta, jonka alle oli maalattu toinen maalaus toisesta naisesta.
Sylvie Testud on ihana.

Lapsi tiputti elefantin keittiön ikkunasta. Ei laskeutunut jaloilleen. Maanantaina mies löysi sukkahousuni ruusupensaasta.

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

May this be love


Toukokuun kunniaksi kevätpotretit.
Taustaksi olisimme tahtoneet pahviset alpit ja pittoreskin maitotölkkimaalaiskylän, mutta sellaista ei nyt ehditty rakentaa.

Näin alkoi eräs kaunis, keväinen aamu, jossa viipyi vielä vuodenajalle ominaista, täyteen puhalletun ilmapallon pinkeää kireyttä, mutta myös lupaus leppeämmästä tuulesta.

torstai 29. huhtikuuta 2010

Kaatu


Kone hajosi lopullisesti ja lapsi oppi uuden sanan:  kaatu ( taatu ) .
En ymmärrä näitä tietokoneita, kolme vuotta jäi tämän iäksi. Sen loppu ei silti ollut yllätys. Nyt tihrustan miniläppärin miniatyyrikuvia. Rakastan vanhaa leivänpaahdintamme päivä päivältä enemmän.

Viime vuonna meillä hajosi kolme peiliä, kymmeniä kahvikuppeja ja lautasia.
Tänään kauppakeskuksen hississä ymmärsin, että on aika hankkia peili, jonka  heijastuksesta näkee muutakin kuin hopeisen patinakasvon. Hissin valtavasta peilistä minua tuijotti nainen, jolla oli omituinen, hapsottava puoliponnari päässään, hammastahnaraidat poskessa ja luumunväriset silmänalukset. Päätimme ajella hissillä vielä muutaman ylimääräisen kierroksen. Hetken olo oli kuin Fucking Åmålin hississä meikkaavilla tytöillä.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Maja, hiekkaa ja valtamerilaiva


Silmät täynnä lentävää hiekkaa, mutta se ei haittaa. Tykkään huhtikuusta.
Näin tänään kaksi sinivuokkomerta. Sen jälkeen päätin päättää tapetit kahteen huoneeseen. Toiseen tulee sinistä. Kalpeaa pariisinsinistä, ehkä. Toiseen roosaa, ehkä.

Rautasänky on osoittautunut loistavaksi majaksi ja laivaksi.
Vaaleanpunaiset lakanapurjeet pingottuvat loistavasti sen nupittomaan päätyyn. 

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Lauantaina


Lauantaina ulkoilutimme pientä, vihreää ilmapalloa.
Monen sisällä vietetyn murheellisen viikon jälkeen, tuntuu uskomattoman hienolta kulkea kaduilla monta valoisaa tuntia, niin että vielä nukkumaan mennessä hiukset ja iho tuoksuvat ulkona ololle.

Tiedän, että juuri nyt minun olisi järkevää kiertää kirpputorit ja huutokaupat kaukaa. Eilen pienen vihreän ilmapallon kanssa päätin, etten jaksa olla järkevä.
Niinpä löysin venäläisen kobolttiverkkoisen teepannun, joka tuoksui yhä teelle. Eikä ollut tyyris,   muutaman euron. Sitten teepannusta ilostuneena, käytiin vielä toisella kirpparilla, josta löysin vanhan rautasängyn, jolla oli pyörät allaan. En tiedä rautasängyistä mitään. Tuo oli valurautainen ja kovin huokea. 

Jälkeen päin huomasin, että siitä puuttuu pari nuppia, päätä, käpyä. En tiedä, saako mistään nuppeja, päitä, käpyjä? Jos ei muuta löydy, maalaan pari pomppimiseen turtunutta tennispalloa ja annan niille uuden elämän.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Sormiharjoituksia


Lapsi on innostunut vessanpönttöön heittelijä.
Viimeksi löysin uuden, kiiltävän posliinipönttömme pohjalta pienen, messinkisen Buddhan. Kirkkaan veden alla istuessaan, se näytti suorastaan valaistuneelta. Lapsi löytää tuon Intiasta ystävältä saadun patsaan jokaisesta piilosta ja tiputtaa sen rauhallisen rutinoidusti pöntön pohjalle.

Kuvissa pieniä, sormiharjoituksia oranssille Liivian ja Tanjan innostamana.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Huhtikuu


Neljä viikkoa kului valkoisen tyynyn ja vaihtelevan peiton välissä. Nyt olen jo saanut toisen jalan sängystä. Hiuksiin kiersin aamulla kolme eriparista papiljottia. Tuntuu niin hyvältä kun arjen edestä on kaikonnut sairauden miinusmerkki.

Ihanaa oli myös huomata, että parveke on sulanut, pihan iso musta kivi on jälleen musta ja takapihan skeittilautojen ääniraita palannut. Polkupyörää olen ajatellut. Ehkäpä huhtikuu ei olekaan niin kovin julma.