keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Huhtikuu


Neljä viikkoa kului valkoisen tyynyn ja vaihtelevan peiton välissä. Nyt olen jo saanut toisen jalan sängystä. Hiuksiin kiersin aamulla kolme eriparista papiljottia. Tuntuu niin hyvältä kun arjen edestä on kaikonnut sairauden miinusmerkki.

Ihanaa oli myös huomata, että parveke on sulanut, pihan iso musta kivi on jälleen musta ja takapihan skeittilautojen ääniraita palannut. Polkupyörää olen ajatellut. Ehkäpä huhtikuu ei olekaan niin kovin julma.

13 kommenttia:

  1. Ihanaa, että olet palannut. Olen joka päivä käynyt katsomassa ja toivonut, että tulisitpa pian takaisin tänne :)

    Toivon totisesti, ettei huhtikuu ole julma. Ei sinulle eikä kenellekään. Minä en osaa pitää papiljotteja. Laitan vain sykeröitä pinneillä.

    VastaaPoista
  2. Muistan lapsuudestani huhtikuut hyvin, koska minulla on synttärit silloin. Välillä ei näkynyt ikkunasta ulos kun räystäiltä oli tippunut niin paljon lunta. Mutta valoa oli aina ja pajunkissoja.

    Olen yrittänyt opetella papiljottien laittoa. Haluaisin saada niistä tavan.

    Kiva, että olet bäk!

    VastaaPoista
  3. Ah, olet palannut. Hienoa.

    Minusta huhtikuu ei ole julma, pikemminkin pelastaja.

    VastaaPoista
  4. Huhtikuu on ihana! Ja ihanaa että olet taas tolpillasi!

    VastaaPoista
  5. Hei,ihanaa että olet täällä taas!
    Huhtikuu tuntuu hyvältä,paljon paremmalta kuin maaliskuu. Hymyilyttää sateellakin.
    Minäkin tahdon papiljotteja..mummolla aina oli eikä niillä saanut leikkiä. Salaa leikin kuitenkin:)

    VastaaPoista
  6. Plusmerkkistä huhtikuuta jok'ikiselle! Tervetuloa takas.

    VastaaPoista
  7. Hei, olet palannut! Ihanaa! Toivottavasti huhtikuusta tulee sinulle erityisen hyvä!

    VastaaPoista
  8. Oi kamala, pitkään sairastit! Onneksi on poissa nyt. Pysyköön.

    Huhtikuu. Täällä asiat tapahtuvat hämmästyttävän nopeasti. Tulee sellainen olo ettei tämä nyt voi olla totta. Että ulkona näkyy siellä täällä maassa jo vihreääkin. Että puissa on silmuja. Että ikkunan välissä kömpii kärpänen.
    Ei julmaa, kiitos. Lempeää.

    VastaaPoista
  9. Ajattelinkin juuri pari päivää sitten sinua. Että missäköhän mahdat olla, onko kaikki hyvin. Hienoa, että olet palannut! Välillä olen sitä mieltä, että Eliot tiesi mistä puhui, mutta välillä huhtikuu onneksi näyttää parhaimmat puolensa eikä ole julma ollenkaan. Minäkin olen ajatellut polkupyörää, ja pientä istuinta siihen. Se on tämän huhtikuun tekosia, varmaan.

    VastaaPoista
  10. Hei, sinä ihana Celia!
    Oikein hyvää huhtikuuta ja voimia :)

    VastaaPoista
  11. jee olet postannut! kivaa nähdä taas kuviasi ja lukea tuumailuja.
    mä olisin just nyt niiiin valmis valkoisen tyynyn ja vaihtelevan peiton väliin. en kyllä mielelläni sairastelemaan, vaikka kuumeinen olen tälläkin hetkellä. on vaan niin kamala väsymys. kevätväsymys? aina sille joku syy löytyy.
    polkupyörän taidan kans kohta kaivaa esiin..

    VastaaPoista
  12. Hyvät kuulla, että alkavat voimat palailla. Minäkin niin iloinen kun pihalta ja kaduilta lumet kaikonneet! Kova on ollut halu saada pyörä alle, mutta jäi talven aikana pihalla lumimassojen alle ja vaatii nyt raukka vähän fiksailua. Ihanan meheviä sävyjä.

    VastaaPoista
  13. Kirjailijatar:
    voi kiitos, Kirjailijatar!!
    Tuli niin hyvä mieli sanoistasi.
    Olin monta viikkoa ilman nettiä, mikä teki kyllä ihan hyvää. Olin jo sulkea tämän Pienen Vihkon, mutta nyt tuntuu taas paremmalta.

    Olkoon huhtikuu totisesti hyvä ja lempeä meille kaikille!!

    Hanna:
    minäkin tahtoisin syntyä huhtikuussa, se on kyllä hieno kuukausi. Silloin kaikki tuntuu olevan vielä edessä: valo, kesä, lämpö, kaikki.

    Meillä äiti laittoi mulle ja mun siskoille aina papiljotit, kun kaivattiin vähän piristystä ja haluttiin olla käkkärällä. Suosittelen lämpimästi kaikille papiljotteja :)

    Ilona:
    niin minäkin tahdon ajatella.
    Kiitos kaunis Ilona.

    Liivia:
    tänään oli ihan paras päivä olla tolpillaan:
    aurinko paistoi!
    Kiitos Liivia.

    Niina:
    juu, huhtikuu on oikeasti kevätkuukausi. Maaliskuu on vielä harjoitusta.

    Meidän mummolla oli kans usein sellaiset tiukat paplarit. Välillä sillä unohtui ne päähän, huomasi vasta kaupassa, että rullat keikkuu otsalla.
    Voi kiitos Niina!

    Maijja:
    kiitos Maijja!
    Pelekkää plussaa, pliis.

    Solen:
    kiitos Solen!
    Samaa toivon sinulle!!!

    Isoinpapu:
    pysyköön poissa kaikki taudit ja murheet, ainakin vähän aikaa, todella.

    Ihaninta tänään: illalla yhdeksän aikaan pensaslintujen laulu. Ei voi uskoa korviaan, niin kaunista.

    Mimmi:
    ihan samaa olen ajatellut minäkin, pientä istuinta ja sitä vapautta, kun voidaan hurauttaa tytön kanssa ihan minne vaan. Polkupyörä on kyllä ihan paras keksintö.

    Niinpä Eliot taisi tietää mistä puhui. Kevään valo on välillä myös kovin raaka. Tämän loputtoman talven jälkeen, se tuntuu minusta kuitenkin jotenkin lempeämmältä.

    Kiitos Mimmi! Ihana tulla takaisin, kun on olemassa näin ihania ihmisiä kuten sinä ja te kaikki.

    Marika:
    oikein onnellista huhtikuuta sinulle Marika!!

    Outi:
    toivottavasti olet saanut levättyä! Mun kuoppaisen tyynyn sijaan sulle toivoisin jotain ihanaa lepolinnaa, jossa vois vaan rentoutua ja kuunnella lintujen laulua.
    Ja tietysti se pyörä odottamaan ikkunan alle.

    Rebecca:
    kuinka kaunis nimi: Rebecca.

    Mun pyörä koki yhtenä talvena saman kohtalon. Onneksi pyöräkorjaamon mies teki ihmeitä ja ajelin vihellellen onnellisenä tyttönä korjaamolta kotiin.

    Kiitos Rebecca!

    VastaaPoista