Lapsi on innostunut vessanpönttöön heittelijä.
Viimeksi löysin uuden, kiiltävän posliinipönttömme pohjalta pienen, messinkisen Buddhan. Kirkkaan veden alla istuessaan, se näytti suorastaan valaistuneelta. Lapsi löytää tuon Intiasta ystävältä saadun patsaan jokaisesta piilosta ja tiputtaa sen rauhallisen rutinoidusti pöntön pohjalle.
Kuvissa pieniä, sormiharjoituksia oranssille Liivian ja Tanjan innostamana.
Buddha vessanpöntössä...aiheutti aikamoisen ajatustenilotulituksen :) Lapset ovat niin mahtavan kerkiäväisiä. Meilläkin on pöntössä ollut vaikka mitään, vaan ei Buddhaa.
VastaaPoistaHih, kuulosti niin hauskalta tuo budha veeseepöntössä, ettei tässä voinut hymyilemättä lukea!
VastaaPoistaIhana tarina lapsesta ja valaistumisesta. :) Niillä on noita, jokaisella omansa, tuommoisia omituisia pikkujuttuja joita pitää toistaa. Meidän lapsi kiipeilee nyt, erityisesti takkaan.
VastaaPoistaIhana lapsi:) Meillä tavarat katoavat lelukoppaan,kaappeihin,sohvan koloihin,mattojen alle,kenkiin..ei onneksi vessanpönttöön,ainakaan vielä:)
VastaaPoistaOnko tuo sinun tukkasi, niin kaunis? Muistelen että sinulla olisi ollut pitkät hiukset?
VastaaPoistaVai pääsi Buddha pönttöön.. Meillä on parikin buddhaa, mutta onneksi nuo kolme ovat jo sen verran isoja että buddhat saavat olla rauhassa hyllyillään..
Vai joutui Buddha pönttöön! :) Voi sitä. Meillä pöntöstä on kyllä löytynyt kaikkea mahdollista, mutta ei Buddhaa kyllä. Esikoinen tapasi seista siellä pienenä. En tykännyt.
VastaaPoistaKiehtova rutiini. Kuten Kirjailijatar sanoi, saa ajatukset laukkaamaan, tästähän voisi kehitellä vaikka minkälaisen tarinan.
VastaaPoistaHehee, kaikki vain oranssin pauloihin! Varsinkin poltettu oranssi on mieleeni.
VastaaPoistaMeillä ei ikinä keksitty tuota pönttöönviskelyiloa, onneksi. Mutta nyt 8-vuotiaana(!) lapsi sottaa kaiken tussilla. En kestä. Ja paasaan ja paasaan, että tupit on oltava päissä, eikä tussit kuulu sänkyyn jne. huoh.
Hiuskuva on hieno.
Kirjailijatar:
VastaaPoistano, on kyllä hurjan ehtiväisiä. Onneksi meidän tyttö ei ole vielä ole tajunnut heittää kirjoja sinne. Erään tuttavani poika rakasti erityisesti heittää Tsehovin näytelmiä pönttöön. Ensin meni Kolme sisarta sitten Lokki.
Marjohei:
juu, on siinä tavallaan jotain lohdullista, kun buddha odottaa aina pöntössä:)
Mimmi:
toistaminen on se juttu. Seurailen tilannetta mielenkiinnolla.
Hui, takassa kiipeily kuulostaa aika hurjalta, mutta ymmärrän kyllä, takka on jännä paikka.
Niina:
kaikki johtuu putkirempasta, vessasta tuli kerta heitolla tosi jännittävä tila:)
Meillä katoilee kans kaikki, suureksi osaksi kyllä mun oma syy, kun piilottelen tavaroita lapselta, enkä enää muista, minne ne laitoin.
Merja:
voi oliskin mun tukka.
Sisko kävi kampaajalla ja tahtoi nähdä miltä se oikein näyttää. Mun molemmilla siskoilla on hurjan paksut hiukset, mulla itsellä on sellainen ohut, liuska.
Jonna:
apua, seisoo pöntössä!
Tuo on varmaan meillä vielä edessä. Harkitsen vakavasti lukkoa kanteen.
Olina:
se näyttää kyllä kaukaa katsottuna joltain rituaalilta, jossa minun tehtävä on nostaa pyhimys pois pöntöstä.
Lapset on ihania.
Liivia:
mietin just eilen tuota oranssia. Se riippuu myös paljon mihin oranssin yhdistää. Olen aina tykännyt ruosteen ja sinisen yhdistelmästä.
Tussiongelma on meilläkin. Tuppeja kaivellaan suusta.
Kiitos kaunis Liivia.
En tiedä haluatko varsinaisesti kuulla tästä mutta kun minä itse olin pieni niin join pöntöstä.
VastaaPoistaäiti kertoi että ihmetteli miten mun emalimukissa oli aina vettä vaikken ylettänyt hanaan. Seurasi mistä haen ja sieltäpä sielä...pöntöstä.
ihan hirmu kauniita kuvia, sointuvat hyvin yhteen.
VastaaPoistamulla oli oranssi-innostus joskus parikymppisenä. saan toisinaan vieläkin isältä oransseja lahjoja, vaikken enää oikein oranssiin osaa tarttuakaan.
poltettu oranssi tuo kyllä kauniita mielikuvia. ja on muistaakseni hyvä myös näytelmänä..
Piilomaja:
VastaaPoistavoin hyvin kuvitella, että meidän tyttö pöntössä seisomisen jälkeen tulee tyytyväisenä emalikuppi kädessä takaisin.
Kaikki irti pöntöstä.
Outi:
oi kiitos Outi!!!
Et tiedäkään kuinka hyvä mieli tuli sanoistasi.
On jännä miten vahvoja mielikuvia eri väreillä on. Mullekin oranssi liittyy nuoruuteen, tulee heti muistoja tuosta väristä.
Oranssit lahjat kuulostaa ihanalta!
Poltettu oranssi on kyllä kaunis näytelmä, nimeään myöten.
Teidän vessa on nyt rauhan tyyssija, hehe!
VastaaPoistaMikä tuossa ensimmäisessä kuvassa on? Kaunis!
Herkän kaunis tämä blogisi johon vahingossa eksyin!Pojuni oli samanlaisnen seikkailija arjessa pienenä-hän myös kalasti siskon hyppynarulla pöntöstä haikaloja-söimme niitä toisen siskon posliinikipoista...
VastaaPoistaAnniina:
VastaaPoistajepsistä, rauhan tyyssija on nyt löytynyt:)
Oi kiitos Anniina!!
Kuva on lapsuuteni huoneen heijastus äitini vesimaljassa.
Maria:
kivaa, kun eksyit tänne!!!
Tulin just blogistasi, siellä oli lempeän ihana tunnelma.
Mainio tarina kalastaja pojastasi. Haikalat posliinikipoissa kuulostaa mielenkiiintoiselta!