takaisin

Yhdeksän päivää vierähti aika pohjoisessa kaupungissa.

Näin vanhaa ystävää, join kahvia ja söin pullaa, pyöräilin isän kanssa tunnin vastatuulessa, tunnin myötätuulessa, kipeytin kurkkuni, näin junassa vaaleanpunaiset polveen asti ylettyvät saappaat, panin ne merkille, laitoin äidille sulkakampauksen, join kahvia, söin pullaa. Tuntui, että minne tahansa äitini talossa kuljinkaan, niin kameran linssin eteen ilmestyi hevonen.

Sillä aikaa toisaalla ystävä oli saanut ihanan tyttövauvan ja leskenlehdet kukkivat.

Kohti pääsiäistä

Huomenna varkain varhain aamulla lähdemme kohti pohjoista. Odotan sitä nytkähdystä, kun juna irtoaa laiturista ja huomaa, että maisema alkaa liikkua.

Laukut on jälleen melkein pakattu. Vielä pitäisi keksiä lukemista. Minulla pitää olla aina useampi vaihtoehto mukana. Pari romaania, muutama lehti, ehkä yksi runokirja, muistikirja ja luonnosvihko. Joku näistä unohtuu aina.

Koitan kirjoitella kerran tai toisenkin sieltä, minne olen matkalla. Katsotaan kuinka käy.

Lempeää pääsiäistä!

Laivoja ja verhoja

Ihmettelen illan valoa ja mietin pimennysverhoja. Lapsen uni tarvitsee pimeää ja minä tarvitsen unta.
Kuulin, että pimennysverhoja saa myös valkoisena. Se voisi olla hyvä.

Postiluukusta tipahti tänään "ei mainoksia"-kylttiä uhmaten risteilylaivan merilomaesittely. Katselin sitä aluksi hieman vastahakoisesti, kunnes lopulta olin aivan vakuuttunut siitä, että täytyy lähteä laivalla Tukholmaan tai Maarianhaminaan tai vaikka Turkuun. Kannella hiusten täytyy hulmuta ja mennä suuhun. Ja kaikille vastaantuleville laivoille pitää heiluttaa kättä. Tietysti.

Blue blue

Heti kun heräsin, tiesin sataneen. Näin unta, että lennätin leijaa sisällä ja koitin varoa kattoa, ettei se särkyisi. Pientä väsymystä, voisiko sen sitoa tähän vuodenaikaan ja kutsua kevätväsymykseksi, tiedä häntä.

Eilen kaupunginosamme valtasi joukko trulleja. Ensimmäiseksi vastaan asteli 3-vuotias superlonipyykkilautavatsainen hämähäkkimies hennoissa mascaraviiksissään, sitten joukko Harry Potter -tyyppisiä neitoja. Kulman takana meitä odotti kolme tehtävästään harhautunutta trullia, jotka miettivät kuinka saisi rikki muovisen munankuoren. Yhtäkkiä metsänreunasta nousi kissanainen käsilaukkuineen ja hänen pieni velhoveljensä. Heidän välillään oli selvästi tulkittavissa pientä erimielisyyttä siitä kuinka homma hoidetaan. Eräs pieni virpojatyttö oli kierroksella mukanaan oma isänsä, joka toimi ilmeisenä käytännön apurina ja henkisenä tukena.

Tänä vuonna aion lennättää leijaa vielä Suomenlinnassa, tämä on lupaus.

Sovitamme höyhentä

Odotan kovasti pääsiäistä. Lähdemme silloin junalla pohjoiseen. Junassa minulla on melkein aina hyvä olla. Tietenkin on poikkeuksia, esimerkiksi jos ei ole paikkaa missä istua tai kolmen peräkkäisen vaunun vessa on rikki tai jos vierustoveri pakottaa keskustelemaan Rovaniemeltä Helsinkiin , mutta suurimmaksi osaksi junassa on hyvä olla.

Niin ja tässä päivässä oli lupaus kesästä.

Kuusi kuukautta

Juhlimme tänään kuusi kuukautta vanhaa tyttöämme. Sisko toi tulppaaneja ja kermaa. Maija keittää kirjasta otin "Sokerikaakku III" reseptin, jonka viimeinen lause kuuluu: " ... ja on vaikeasti onnistuva. " Olisi pitänyt uskoa Maijaa. Kakusta tuli varsin omalaatuinen, löysin korurasiasta pitkän havunneulasen, jolla kokeilin onko kakku valmis. Havunneulanen valehteli tai sitten uuni narrasi.

Musiikki: Anna Järvinen: Man var bland molnen, Scandinavian Music Group: Palatkaa Pariisiin.

Yhden nuotin aamu

Hataran yön jälkeen avaan kahvipurkin ja radion. Laila Kinnunen laulaa sambaa.

Miten jollakulla voi olla tuollainen ääni?

Lapsen myötä olen alkanut laulaa. Ennen ajattelin, että laulaa voi jos on oikea ääni. Nyt olen viisaampi.

Kokeilin kesävaatteita iltani iloksi. Turkoosit helmet ovat yksi lempikoruistani. M: ltä lahjaksi saatu turkkilaisesta timanttitehtaasta. Hercule Poirot viiksinen mies asetti ne huomaamatta kaulalleni ja sanoi:

" For you eyes only" .