Näin vanhaa ystävää, join kahvia ja söin pullaa, pyöräilin isän kanssa tunnin vastatuulessa, tunnin myötätuulessa, kipeytin kurkkuni, näin junassa vaaleanpunaiset polveen asti ylettyvät saappaat, panin ne merkille, laitoin äidille sulkakampauksen, join kahvia, söin pullaa. Tuntui, että minne tahansa äitini talossa kuljinkaan, niin kameran linssin eteen ilmestyi hevonen.
Sillä aikaa toisaalla ystävä oli saanut ihanan tyttövauvan ja leskenlehdet kukkivat.