lauantai 14. heinäkuuta 2012


















































Minun ei pitänyt puhua sateesta.
Mietin mikä oli se kesä, kun satoi aina. 2004, ehkä.
Katselen pionia. Istutin sen viime kesän illassa, kun lapsi oli nukahtanut tavallista aiemmin.
Nyt se kukkii. Ihme.
Radio puhuu tiikereistä. Kuinka ne pikkuhiljaa katoavat.
 Lapsi tahtoisi nähdä jääkarhun lapsen. Kuinka se ui jäätä pitkin äitinsä luo.

17 kommenttia:

  1. Kun muutettiin tänne taloon, eka kesä oli se kun satoi ja satoi. Olikohan se 2006, en osaa laskea. Muistan kun ajattelin, että nyt on sitten se oma piha, mutta sillä ei tee mitään.
    Tänäkin kesänä sataa aika paljon. Orvokit jo ihan liiskana.

    Istutin kaksi pionia nelisen kesää sitten, kumpikaan ei ole kukkinut vielä kertaakaan. Ja tuo ainoa vanha pioni, joka ennen kukki kunnolla, antaa enää pari kukkaa per kesä. Pionit eivät taida tykätä minusta, näin sen otan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on sateiset kesät sekaisin. 2006 kuulostaa kans aika sateiselta suvelta.
      Ihan liikaa sataa täällä, en jaksais enää yhtään pisaraa.

      Tässä pionissa on yksi kukka, tuskin enempää tulee. Se tuntuu jo tosi ihmeelliseltä, se yksi kukka. Ehkä ne sinun pionit huilaa, mä uskon, että ne tykkää susta. Varmasti.

      Poista
  2. Minäkin olisin halunnut nähdä jääkarhun tai sen lapsen Grönlannissa ollessani. Katselin viimeiseen saakka lentokoneessa jäälauttoja, jos siellä vaikka olisi eksynyt jääkarhu...heh, liekö nuo edes ajelehtii jäälaatoilla muualla kuin Aku Ankassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, oletko sinä käynyt Grönlannissa? Varmasti uskomaton paikka. Onnentyttä olet.
      Tämä jääkarhuvauva ois eläintarhassa. En hirveesti tykkää eläintarhoista, mutta lapsi tahtois nähdä. Katsotaan.

      Poista
    2. Juu, kävin juuri kesäkuussa ja todellakin tunnen olevani onnentyttö. Aivan sanoinkuvaamattoman mahtava paikka! Minäkään en tykkää eläintarhoista, mutta Ranualla näin kesähelteillä uupuneena makaavan jääkarhun. Surullinen näky.

      Poista
  3. Wonderful atmosphere
    a bit blue
    Helene
    mysterious.

    A.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh thank you for your lovely words Ariane!!!
      So nice that you left a comment here.
      Have a good weekend!

      Poista
  4. Ensimmäinen kuva on hieno, siitä tajuaa heti niin syvästi, että Helen... En osaa päättää tuota lausetta, mutta ehkä siitä tajuaa, mitä tarkoitan.

    2004 ainakin oli sadekesä. Muistan sen, olin juuri muuttanut yhteen omakotitaloon enkä koskaan saanut pyykkejä kuivaksi pihalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, mitä tarkoitat Helenistä. Kiitos kaunis Ilona!!

      Juu, kyllä se 2004 tais olla. Olin ulkotöissä, koko kesä sadetakissa:)

      Poista
  5. suosikkini jääkarhu - Iorek Byrnison - alkaen Phillip Pullman kirjan "revontulet"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I haven' t read that book, but it sounds interesting. Must check it out. Thanks for the tip.
      Quite near where we live there is a zoo with a newborn polarbear baby which my 3- year old girl wants to see.

      Poista
  6. Helen :) Tänään kävin Ateneumissa näyttelyssään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan menossa viikonlopulla. Olen niin innoissani tuosta näyttelystä.
      Helen on ihana:)

      Poista
  7. Minä tiedän, se oli kesä 1984. Olin kesätöissä kaupungin puistotoimitossa. Olin viisi viikkoa kitkemässä rikkaruohoja ja vain yhtenä päivänä ei satanut. Olin koko kesän keltainen sadetakki päällä :)

    Niin kaunis Helene ja teksti. Surumielinen ja haikea. Ja kuitenkaan ei. Koska siinä on se pioni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten se oli se:) Muistan, että me muutettiin sinä kesänä ja sain uuden polkupyörän. Sateen muisti on pyyhkinyt pois. Ne kesät, kun olen ollut kesätöissä ulkona, ne kesät muistaa kumman hyvin:)

      Nyt kukkii jo toinen pioni. Sellainen vaaleanpunainen tylliunelma. Ihanaa.

      Poista
  8. hei siellä! ihania kuvia! kauniita ajatuksia. huokailen.
    me ollaan palattu kotiin. retkeiltiin lähes kaksi viikkoa sateessa. tai ei kai koko ajan satanut, mutta melkein. nyt on ihanaa olla kaupungissa, pyyhekin kuivuu paremmin asunnossa kuin autossa.
    nähtiin paljon pioneja. en ole ikinä ennen nähnyt niin paljon. tuntuu että joka ikisessä puutarhassa länsirannikolla kukkii pioni. saaressakin oli pioneja. valkoinen niistä ravisti tuulessa terälehtensä pois. näytti siltä kuin maa olisi valkoinen höyhenistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei sinä ihana!! Niin kivaa, kun olet tullut takaisin!!!
      Tänään paistoi aurinko, ja eilenkin. Voi, kunpa se jatkuisi.
      Mä olen aivan ihmeissäni näistä meidän pioneista. Epäilin, etteivät näillä korkeuksilla jaksa kukkia. Ihme olentoja ovat. Höyhenissään.

      Poista