perjantai 12. helmikuuta 2010
Verhot
En enää muista milloin meillä viimeksi oli verhot.
Lapsi veti ne kolme kertaa päivässä alas. Pari päivää jaksoimme ripustaa ne takaisin.
Lapsi veti alas verhojen mukana koko ruman, valkean hökötyksen, jonka taakse verhot ripustetaan.
En tiedä, miksi niitä nimitetään. Olen enemmän verhotankoihmisiä.
Yhtäkkiä helmikuun yhdeksäntenä päivänä piti saada jotain suojaa. Klo 23. 00 makuuhuoneen ikkunan takana alkoi Fargomainen lumiauraooppera: kolme auraa loi lunta kiihkeästi discovalot helkkyen. Ikkunasta seurasimme tätä outoa öistä seuruetta, joka kilpaili siitä kuka saa raskaimman hangen päiviltä. Ja sitä kesti ja kesti.
Ripustimme äitini vanhan italialaisen kankaan ikkunaan. Kiitos räjähdyskonsulttien ruskeiden toffeepalojen, kangas pysyy ikkunassa.
Oikeastaan tykkään tästä uudesta, öisestä ikkunapuutarhasta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
hih hih, jostain syystä taas hihittelin tätä lukiessani. osaat maalata niin elävästi tapahtumia silmien eteen.
VastaaPoistaSe valkoinen taitaa muuten olla verhokappa. oivallinen nimi niin oivalliselle kapistukselle kuin se. kumma juttu, mutta muistan miten lapsena kärsin kun ei meillä ikinä ollut verhotankoja. en ymmärtänyt miksi. nyt minulla vihdoin on. kyllä siinä on ero.
vaikka toisaalta, räjähdyskonsulttien toffeepalat ne vasta olisikin jotain..
niin, ja puutarha on muuten kaunis!
On kaunis yöpuutarha. Voi että kun nautin ja iloittelen näillä sinun teksteillä, tuo räjähdyskonsulttitarinakin muistui heti mieleen ja Fargo ja kaikki. Se, että kerrot näistä arjen näytöksistä niin upeasti. Onneksi teillä oli nuo oivat toffeepalat.
VastaaPoistaMeillä on riehunut myöhään iltaan ja aamusta alkaen nyt metsäkonehirviö tuossa lähellä, tempoo lähes kaiken suosikkimetsästäni pois, kadonneet kaikki vanhat kuuset ja pihlajat, en pysty edes ajattelemaan asiaa.. enkä ole keksinyt pelastuskonstia.
Mutta teidän italialainen puutarha on ihana.
Yöpuutarha...kauniisti sanottu. Jäin makustelemaan. Oikeastaan rupesikin tuntumaan siltä, että teillä on ihana italialainen puutarha siellä. Melkein kuuli lintujen viserryksen. Varmaan mukavaa nukahtaa puutarhaan.
VastaaPoistaMinäkään en osaa pitää verhoja, mutta vähän tekisi mieli verhoja. Siis täällä on laskosverhot ikkunoissa, sellaiset eleettömät valkoiset. Eivät häiritse, muttei niillä mitään luonnettakaan ole. Toivoisin, että osaisin pitää verhoja, kauniita verhoja, joissa olisi joku juttu. Ehkä minä opin. Jos minullekin tulee pakottava tarve ripustaa verhot ikkunaan.
Minä sanon sitä valkoista verholaudaksi, mutten kyllä tiedä, mikä se virallisesti on.
VastaaPoistaEn osaa olla ilman verhoja, mutten koskaan vedä niitä ikkunan eteen. Tulee mökkihöperö olo. Pahimmat ovat sälekaihtimet, joita pidetään alhaalla, sillä lailla puoliavoinna päivät pitkät.
Teidän italialainen puutarhanne on lumoava. Mahtava kangas!
Hyvin kuvattu, meilläkin tiedetään mistä puhut. Onneksi nykyisessä kodissa riittää yksi aura, toisin kuin keskustakodissa.
VastaaPoistaEläisin mieluiten kokonaan ilman verhoja, eikä meillä ole nytkään kuin makuuhuoneessa ja keittiössä, muuten näkyy suoraan kadulle ja täällä pikku kylässä se on eri kuin kaupungissa. Jokainen ohi menijä on tuttu ja katsoo aina sisälle.
Juuri mietin viikolla, että haluaisinkin verhot olohuoneeseen/makuuhuoneeseen. Siellä on vain sälekaihdin, jota en jostain syystä inhoa, vaikka ei sitä pidetäkään kuin öisin. TUlee hienoja raitoja huoneeseen siitä.
VastaaPoistaÖinen puutarha. Oi.
Sain juuri sinapinväriset samettiverhot olohuoneeseen ja olen iloinen. Ne käyvät hyvin tämänhetkiseen kevätkaihooni. Italialaiset yöpuutarhaverhotkin olisivat aika kivat.
VastaaPoistaMeillä on pakko pitää verhoja, kun miestä inhottaa, että joku kurkkii sisälle. Minä olisin mielummin ilman, ainakin joissain huoneissa.
Kaunis, mystinen puutarha!
VastaaPoistaLumiauraooppera ja discovaloja, onneksi ilmainen esitys :D
great curtain!
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaMeiltäkin lähti sellainen valkoinen lastulevyviritys alas kun naapurin kissa yökylässä - sai alas koko kaiken.En ole harmitellut muuten kuin sen takia,että tarvittaisiin jotain tahnoja reikien paikkaamiseen ja pora, jotta saisi verhotangon seinään.Olemme puiston yläpuolella, joten kukaan ei katsele sisään -eikä haittais vaikka katsoiskin, mutta kaapissa hienot Irlanti-inspiroidut verhot.Siellä oli lähes kaikilla vuoratut verhot ja sellaiset minäkin ompelin - kullahtavan lehmusvihreät, joissa vuorena syvän liilansininen.Hieno kangas sinulla roikkuu ja Fargo oli kyllä todella mieleenjäänyt elokuva.
hymyilyttää nuo kiihkeästi vilkkuvat diskovalot. Voin kuvitella millainen farssi kyseessä oli. Onneksi pääsitte piiloon!
VastaaPoistaIhana puutarha teillä.
VastaaPoistaTäälläkin on viime aikoina ollut melkein joka yö ikkunan ulkopuolella lumiaurojen diskovalo-ooppera menossa; monesti sekä myöhään illalla että heti aikaisin aamulla. Saavat minutkin kaipaamaan talvipuutarhaa ikkunoideni eteen.
Outi:
VastaaPoistaverhokappa, kuulostaa paljon kauniimmalta kuin mitä luonnossa on, siis ainakin meidän luonnossa.
Aurashow oli aika koominen häppeninki, sellanen titaanien mittelö.
Kiitos Outi!
Himalainen:
oi kiitos Himalainen kauniista sanoistasi!!
Kirottu metsäkonehirviö!!!
Kunpa voisi pelastaa edes yhden vanhan pihlajan, tulee ihan itku, kun ajattelee.
Kirjailijatar:
kiitos Kirjailijatar!
Järkytys on aina yhtä suuri, kun kankaan takaa paljastuu valkoinen, rikkumaton talvi.
Minäkin tahtoisin verhot. Sellaiset keveät ja leppeät. Kangaskin on mielessä ja sisko osaa ajaa ompelukonetta.
Miten on Kirjailijatar ripustettaisko verhot ikkunaan?
Olina:
taas uusi sana: verholauta. Tämä kuulostaa arkisemmalta kuin kappa, mutta tykkään tästäkin.
Minä kaipaisin kovasti jo verhoja, uusia verhoja ja uutta maisemaa niiden taakse.
Kiitos ihana Olina!
Liivia:
jos meillä olisi kauniimmat ikkunat, niin voisin elää onnellisena verhottomana. Nämä nykyiset ikkunat ovat sellaiset, että ne tahtoisi verhoilla aivan tunnistamattomiksi.
Isoinpapu:
kaihtimet raidoittaa seinän kivasti.
Mulle tulee metallisista kaihtimista mieleen tupakka ja yksityisetsivän toimisto.
Solen:
oi kuulostaa ihanilta nuo verhosi!
Meillä on yksi naapuri, joka saa minut toivomaan verhoja. Hän tykkää tulla kurkkimaan ikkunoista sisään. Niin röyhkeä, että jo melkein huvittaa.
Marika:
juu ja pääesiintyjät komeissa kokovartalo toppahaalareissa:)
Hyvä vaihtoehto Disney on icelle.
Melski:
oh thank you Melski!
Melita:
mainio naapurin kissa!
Sama juttu meillä, pitäis saada verhotanko. Luulen, että laitetaan vasta, kun saadaan oma koti. Nyt koitetaan pärjäillä erilaisilla systeemeillä.
Ooh, Irlantiverhot! En ole koskaan käynyt Irlannissa, oispa hauska nähdä nuo verhosi.
Fargo on hieno leffa.
Anniina:
tuosta farssista lähti yllättävän kova ääni, mutta nyt on avarat kadut.
Malla:
todellakin, nyt on saanut monena aamuna ja yönä herätä lumiauran kolahduksiin.
Toivon kaunista talvipuutarhaa sinulle.
Hei vielä,
VastaaPoistaNe "Irlanti" verhot ommellaan kuin pussilakana ilman aukkoja - idea on se, että toisella puolella tumma kangas jolloin ei aamuaurinko paista silmään ja herätä kesällä kello viisi.Huono hommahan se on jos haluaa herätä siihen aikaan :)
Tänään lannoitimme melkein juuri tuollaista puutarhaa kuin teidän verhot.
VastaaPoistat.Pikku-Siili
Melita:
VastaaPoistaahaa, tulee mieleen pimennysverhot, kauniit pimennysverhot. Sellaiset täytyy kohta hommata, jos tahtoo nukkua.
Mussukka:
meidän verhot ovat päiväpeittona valoisaan aikaan.
Nämä verhot kaipaisivat myös jotain lannoitusta:)