tiistai 8. syyskuuta 2015

Syyskuu






Kello kuuden keltainen aamu.
Aina sama vanha mies kulkee hitaasti pihan poikki kuin varoen, ettei satuta nurmea. Samettiruusut nukkuvat laatikossa. Nainen kantaa pyykkikoria kuin vastasyntynyttä. Verenpunainen tyynyliina, narulle unohdettu, kastuu aina uudestaan.
Mielessä monta asiaa.
Eteisessä säkki leluja kaukaa tuleville lapsille. Pidetään huolta toisistamme.




9 kommenttia:

  1. Pidetään. Ja itsestämme.

    Näen tuon vanhan miehen silmissäni, kuvittelen meidän pihaan, menisi siinä, ja joinakin päivinä oikeasti meneekin, vanhoja herroja täälläkin.

    VastaaPoista
  2. Keräsimme nuorien kanssa takkeja tänne saapuneille .Pidäthän huolen myös itsestäsi!

    VastaaPoista
  3. Huomaan valon joka on niin kaunista että kuin unesta.

    Huolta. Pidetään.

    VastaaPoista
  4. Hilma af Klintistä minä pidän. Välillä tarvitsee juuri hänen värejään.
    Täällä eräs vanha herra istuu aina kallioisella luodolla katsomassa ulappaa. Hän sanoo, että vedestä on moneksi ja hän on aivan oikeassa.
    Pidetään huolta, sitä ei voi kylliksi korostaa.

    VastaaPoista
  5. Voin nähdä tuon vanhan miehen hellävaroen kulkemassa nurmen yli.
    Tuli näistä kuvista ihan sellainen ulkomaillaolo, en tiedä miksi, ehkä ne ovat nuo värit ja tunnelma.
    Pidetään huolta, hyvä muistutus, sellainen, jonka soisi itsekin joka päivä muistavansa.

    VastaaPoista
  6. Mulla on täällä kans pari säkkiä valmiina. Pidetään huolta toisistamme, eihän tästä mistään mitään muuten tule.

    Niin kaunis tuo viimeinen kuva. Ja se miten "nainen kantaa pyykkikoria kuin vastasyntynyttä."

    VastaaPoista