Sen sijaan irroitan hiuksia maalauksista. Pellavaöljy imee kaiken sisäänsä. Kissa katsoo kauhuissaan vierestä.
Tämä ilma ja ikä saa minut kihartumaan. Yhtäkkiä minulla on kihara tukka ja äitini posket. Pullistuvat tuulessa.
tiistai 11. elokuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pitäisi siivota nuhjuisen näköinen kauppa - sain vasta pestyä ikkunat molemmin puolin ja kuurttua ennen lomaa löydetyn mööpelin. Ikä, joo - tässä iässä se tuppaa unohtumaan ;)
VastaaPoista(En muista onko sinulla osoitteeni : sarilaakso9@gmail.com)
Osoite!!! Hienoa!! Ikä on kumma juttu, se unohtuu ja sitten rösähtää esiin varkain.
PoistaKirjoitan!
Meiltä puuttuu taulut kokonaan. Tyhjät seinät. Haluankin ehkä toistaiseksi pitää niin, katsella vain valon maalauksia iltaisin.
VastaaPoistaMinun tukkani kihartui takaisin muutama vuosi sitten, kun siirryin hoitamaan sen luonnonkosmetiikalla synteettisten sijaan. Ihan pienenä olin kiharapää.
Mä en oikein osaa olla ilman tauluja enkä kuvia. Meillä on aina ollut jotain seinillä, tykkään ripustella:) Työhuoneella kyllä tykkään tyhjistä seinistä.
PoistaOnpas jännä juttu, olen miettinyt kans siirtymistä luonnonkosmetiikaan, iho ei kestä nykyään oikein mitään. Sinulla on kyllä aivan ihanat hiukset!!!
Minustakin on hassua kuinka välillä peilistä katsoo oman äidin kuva, minä.
VastaaPoistaSe on hämmentävä tunne totisesti. Toisaalta tuntuu tavallaan hyvältä ajatella, kuinka eri sukupolvien silmät meissä hymyilevät ja irvistelevät:)
PoistaSinä olet taas täällä, hyvä niin!!!
VastaaPoistaTaulut seinille ja toivottavasti se julistekin! Minä lähettin postia, ekan osoitteen... polttavan korsteeni rouva on jäänyt kokonaan välistä pois. Mulla on äitini takapuoli, se pullistu vaan lisä - ei tuulessa, iän tullessaan :)
Haa!!! Vai sinun pullistuva takapuoli, tuota en kyllä usko:) Olet niin kaunis ja kaponen.
VastaaPoistaSen julisteen laitan ehdottomasti seinälle, siitä tulee niin hyviä muistoja mieleen: coronat ja ihanat naiset:)
Olen tullut kommenttilaiskaksi, mutta nyt pitää kommentoida; On ihanaa, kun avasit pienen vihkosi jälleen!
VastaaPoistaVoi!! Tuli niin hyvä mieli sanoistasi!!!! Kiitos sinä ihana!
PoistaKiitos kun täällä saa taas iloa.
VastaaPoistaOi kiitos Maria!!! Iloa ja aurinkoa sinulle!!!
PoistaMeillä ei ole vieläkään tauluja seinillä. Taulut ovat jotain sellaista, jotka todellakin ottavat oman aikansa, tuumivat nurkissa pitkään ja hartaasti ennen kuin hyppäävät seinille.
VastaaPoistaIhan totta, taulujen kanssa pitää saada muhia. Meillä tyttö on innostunut sisäkoripalloilusta( toivottavasti ohimenevä ihastus:) ja tuntuu, että kaikki seiniin nojailevat taulut ja maalaukset ovat vaaravyöhykkeellä. Kuvittelen, että ne ois seinällä paremmassa tallessa. Fiksumpaa ois varmasti piilottaa pallo:)
Poista