Linnut laulavat unesta läpi. Olin unohtanut sen.
Lapsi tulee aamulla sänkyni viereen ja tahtoo olla Feeniks- lintu. Kiedoin ruusuhuivit käsivarsiin siiviksi, viuhdoin sormilla ilmaa, mutta:
"Äiti ei, tuohan on yleinen sankaripuku" .
Nainen kadulla kantaa tarvirukkaisissa sinisiä orvokkeja. Lähikaupan ruusukimppu ei tuoksu.
Kevät kulkee hitaasti, on silmänräpäyksessä poissa.
nämä sun postaukset on kuin runoja, runokuvia. niin kauniita.
VastaaPoista"yleinen sankaripuku" ;) yleisenä sankaripäivänä vedetään liput salkoon ja pukeudutaan yleiseen sankaripukuun. ja ehkä pelastetaan joku? esimerkiksi siili joka on ylittämässä katua?
minä kannoin kotiin violetteja orvokkeja ja istutin ikkunalaudalle ulkopuolelle. myös muutaman muun yrtin. basilikat eivät tykänneet, oli niille vielä liian viileää, menivät aivan kalpeiksi.
Voi kiitos Outi- kulta!!!
PoistaHuomaan, että mitä pitempään olen täältä poissa sitä vaikeampaa on palata. Mutta toisaalta tykkään kyllä kirjoittaa tänne.
Oli ihan uusi ilmaus minulle tämä "yleinen sankaripuku" . Tästä lähtien pukeudun mielelläni aina "yleiseen sankaripukuun" :)
Basillikat on kyllä aika herkkiä, olkoon orvokit urheampia.
Uppoan kuviin. Ja kuulen linnun laulun.
VastaaPoistaKiitos Satu!!
PoistaIhanasti sanoit.
Olen lentänyt unissani viime öinä ja tuntenut itseni hyvin pieneksi ...ja kuten Outi tuolla jo sanoo nämä kuvasi ja postisi ovat kauniimpia kuin runot.Kiitos niistä ja siitä että jaoit tämän kanssamme♥
VastaaPoistaKiitos sinulle Maria!!!
PoistaToivottavasti unesi ovat sinulle hyviä ja lempeitä.
Oikein hyvää toukokuuta sinne!!
Rakastan sinun tarinoitasi. (Mietin, että onko rakastaa-verbi liian vahva, se on suomessa aika vahva kyllä, mutta ei, ei se nyt ole). Kuvien tarinoita, sanojen tarinoita. Juttuja yleisistä sankaripuvuista ja kukista, niitä lintujen ääniä. Kiitos näistä tunnelmista tänä iltana.
VastaaPoistaVoi kiitos Mirva!!!
PoistaTuntuu niin hyvältä kuulla, että tarinani tuovat iloa. Juuri Sinulle.
Kiitos kaunis!
Kauniita kuvia. Minä taas kannoin kotiini valkovuokkoja, mutta unohdin ne vauvanvaunujen kuomun kurkistusluukun alle. Eivät näyttäneet seuraavana päivänä enää kovinkaan kauniilta. Harmitti. Tänään huomasin, että meillähän kasvaa valkovuokkoja ihan omallakin pihamaalla. Täytyisi varmaan avata silmät useammin... :)
VastaaPoistaKiitos Iia Katariina.
PoistaPiha, jossa valkovuokot kukkivat, kuulostaa ihanalta. En tiedä kukkivatko valkovuokot näillä main lainkaan. Täytyy tosiaan pitää silmät auki:)
Kiva kuulla sinusta taas, ja vielä Picasson kera:)
VastaaPoistaMulla on lähikaupan ruusukimppu, jota himoitsin ja kotona huomasin ettei se tuoksu. Tai ainakin liian miedosti, ja muutenkin eivät ole niin kauniita kun joskus ovat olleet, värikin taisi olla väärä valinta.
Juu, Pablo tuli kylmien kevätpäivien iloksi:)
PoistaOlen kans huomannut, etteivät oikein tuoksu. Mutta nappaan niitä kans aika usein mukaan. Kävin pitkästä aikaa kunnon kukkakaupassa. Olin unohtanut miten ihania paikkoja sellaiset vanhan ajan kukkakaupat ovat.
Kaunis teksti, näihin jää aina leijumaan painottomana. Minustakin kevät tulee liian hitaasti. Se piinaa ja kujeilee. On petollista, etteivät ruusut tuoksu, se on huijaus. Toivottavasti kevät ei ole huijaus.
VastaaPoistaKiitos kaunis Kirjailijatar!!
PoistaKevät on kummallista aikaa, varsinkin näillä leveyksillä. Toisaalta tykkään keväässä juuri sen arvaamattomuudesta ja hetkellisyydestä. Sitä ei voi koskaan ottaa itsestäänselvyytenä. Kevät tekee ja tulee milloin tahtoo.
sanasi ja kuvat ovat runoutta paljastaa kauneutta jotka löytyvät "tavallisten" hetkiä
VastaaPoistaKiitos kovasti!!
PoistaSanoit kauniisti.
Taas pidin näistä.
VastaaPoista